St. Patrick

Vihreäksi värjätty joki? Kyllä, Amerikassa kaikki on mahdollista.

Irlantilaisuuden saralla jatketaan (kts. Departed). Amerikkaan saapui hyvin paljon irlantilaisia – usein kaameissa oloissa, kuollen nälkään ja tauteihin matkalla. St. Patrick’s Day on täällä iso juttu: niin iso, että siitä kannattaa näemmä tehdä kaupallisuuden ilmentymä. Mikäs sen amerikkalaisempaa? ”The business of America is business”.

Chicago-joki lilluu kirkkaanvihreänä, ihmismassat ovat pukeutuneina vihreään, kadunvarsilta voi ostaa vihreitä juomia ja apila-törpökkeitä, joessa kelluu vihreä McDonalds-vene…

Paraati on paremmalla maulla toteutettu: väkimäärä yllättää. Vaikka vauhti on ripeä, puolentoista tunnin jälkeen joukkoja virtaa yhä ohi – ja katsojat ovat siis vielä erikseen.

Pyhän Patrikin katedraali oli muuten se paikka, jossa Scorsese oli lapsena alttaripoikana. Vertaa Departed. Martyhan totesi myös, että ”elämäni on ollut elokuvia ja uskontoa. Ei muuta.”

Martylla on juuret Italiassa, mutta Irlannissa on ehkä ollut myös pakko olla uskonnollinen. Kaikesta vihreästä kauneudestaan huolimatta maan asukkaat ovat kärsineet niin paljon, ettei siitä ilman uskoa elämää suurempaan ole helpolla selvinnyt. Joku ärhäkkä vapaa-ajattelija sanoisi varmaan tähän, että juuri se uskonto on tehnyt irlantilaisista alistuneita; mutta kyllä kapinoitakin on saarella tarpeeksi yritetty, aina näihin päiviin asti.

Outo yhteys tuntuu olevan kärsimyksen ja kauneuden välillä. Menemättä tähän syvemmin totean vain, että se ilmenee ainakin musiikissa. Kovan arjen vastapainoksi kansat ovat soittaneet sydämeenkäypää musiikkia, kuten juuri irlantilaiset. Vaikka muuten kaikki kaatuisi, on vielä musiikki, toiset ihmiset, luonto ja usko.

Mieliinpainuva yhteys vallitsee myös maisemien kauneuden ja kärsimyksen välillä. Kaikista upeimmat maisemat, kuten vaikkapa Irlanti tai Islanti, ovat samalla olleet hyvin vaikeita elää asukkailleen. Ja silti erittäin rakkaita. Eikä kotimaa ole mihinkään kadonnut keskeisenä asiana nykymaailmastakaan: sitä pohjimmiltaan myös St. Patrick's Day ilmentää, kaikesta krääsästä huolimatta.


P.S. Departed-elokuvassa soinut Dropkick Murphys tarjoaa modernia äkäistä irkkumeininkiä, mutta naapuri Jason neuvoi itse asiassa vielä laadukkaamman alan yhtyeen: Flogging Molly. Suositellaan myös niille, jotka eivät Riverdancesta syty.