tiistai 2. tammikuuta 2018

Ilmastohuoli on otettava vakavasti (YLE)

Suomalaiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja päättäjien tulisi toimia sen mukaisesti. YLEn tuore kyselytutkimus paljastaa tärkeää tietoa, jota myös minua pyydettiin kommentoimaan. Aivan kuten prof. Jyri Seppälä, myös itse korostin suomalaisten korkeaa koulutustasoa, joka luo luottamusta tieteen tuloksiin. Kansainvälisesti vertailtuna suomalaisilla on myös yhä sellaista luontosuhdetta, jota lukuisista suurkaupungeista ja metsättömistä maista ei helpolla löydä.

Kun on kyse näin laajoista ilmiöistä, asiaan liittyy väistämättä yleistyksiä. Kyllä Suomessakin osataan kieltää ilmastonmuutosasioita (denial, johon sisältyy vähättely ja väistely). Myös luontosuhteen ylläpito vaatii kasvavia ponnistuksia, mutta onneksi monenlaista rikasta ympäristökasvatustoimintaa tehdään eri puolilla maata.

Nuorten vastaukset herättävät lisäkysymyksiä. Nuoret ilmaisevat huolta paljon, mutta toisaalta ilmastonmuutoksen vähättelyäkin esiintyy suhteessa paljon. Haastattelussa kommentoin, että taustalla lienee asian kipeys sekä vaikea yhteiskunnallinen tilanne. Osa nuorista ajautuu kieltämään ilmastonmuutosta, koska he eivät koe, että asialle voisi tehdä mitään. Tuntuu helpommalta yrittää ohittaa asia, mutta mielen sopukoissa säilyy ahdistusta, joka voi kanavoitua ongelmallisilla tavoilla. Kun työelämäkin on murroksessa, voi helposti käydä niin, että murhevarasto on täynnä ilman ympäristöasioitakin.

Molemmat yllä kuvatut nuorten asenteet löytyvät myös muista tutkimuksista, kuten viime vuonna julkaistusta Nuorisobarometrista. Erot sukupuolten välillä ovat kiinnostavia: nuorilla miehillä on taipumus olla vahvemmin (yli)optimistisia helppojen teknologisten ratkaisujen suhteen. YLEn haastatteluun päädyin ennen kaikkea sen kautta, että olen tutkimuksissani yhdistänyt eri alojen näkemyksiä tunteiden merkityksestä ympäristöasioissa. Voi hyvin olla, että naisten ilmaisema laajempi ilmastohuoli on yhteydessä siihen, että naiset ovat toistaiseksi muutenkin uskaltaneet ilmaista tunteitaan enemmän kuin miehet (yleistyksiä taas).

Mielenkiintoista olisi tietää, minkä verran kyselyn tuloksiin on vaikuttanut se aiempaa realistisempi ja avoimempi ilmastonmuutoksen käsittely, jota syksystä 2017 lähtien on käyty. Siihen ovat vaikuttaneet esimerkiksi BIOS-tutkimusryhmän ja YLEn yhteistyö, Hyvän sään aikana -kirja ja osittain myös oma Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo -kirjani. Suunta on hyvä: kohti tunteiden myöntämistä ja sitten kohti järjellistä suunnittelua.

Aiheen käsittely YLE:n televisiouutisissa: https://areena.yle.fi/1-4235734  (kohdasta 1.35->)