sunnuntai 31. tammikuuta 2010

Talvi on lääkäri

Talvi on lääkäri
pukeutuu valkoisiin vaatteisiin
ottaa vastaan
kuuntelee

piristää
kehoittaa pitämään huolta
heti kun voi, käskee kuntoilla
nauttia raikkaasta ilmasta

kotona
posket punaisina
juoda kuumaa
hymyillä
kiittää
parantua.

lauantai 23. tammikuuta 2010

Luonto ja Raamattu


Ympäristö

jotta jokin voi olla ympärillä

vaaditaan keskipiste


Jokaisella ihmisellä on ympäristö

mutta onko ympäristö hyvä nimi luonnolle?

Eikö luonto ole enemmän kuin vain ihmisen ympäristö?

Eikö keskipiste ole jossain muualla?


Meidän on löydettävä nöyrä tapa sanoa ympäristö

oma pienuutemme kaiken keskellä

se, että Jumala on pohjimmainen ympäristö

joka on kaiken takana

keskellä

kanssa

ja meidän on ymmärrettävä

että luonnossa kaikki kuuluu YHTEEN


Tämän johdantopohdinnan myötä alkaa matka kristillisen ympäristökasvatuksen juurille kirjassa Luonto ja Raamattu (P.Pihkala, LK-kirjat 2010).


Erikoinen tunne, kun ensimmäinen oma kirja julkaistaan. Samaan aikaan hyvin luonnollista ja luonnotonta. Tuossa se nyt on: se, mitä junissa ja keittiön pöydällä ja mummolassa ja Budapestin linnavuorella itsekseni olen kirjaillut.


Kirja ei sisällä Oscargaala-tyyppistä kiitososuutta. Jos sellainen olisi, täytyisi sisällyttää J.S.Bach, Nick Cave & Warren Ellis, Sigur Ros, Mogwai ja U2. Musiikki on parhaita kirjoituskumppaneita. Esimerkiksi Bachin urkuteokset virittävät hämmästyttävästi aivoja.


Millainen kirjasta sitten tuli? Toivottavasti väki siitä kertoo. Kuvittaja, nuori Idia Erharuyi, teki erittäin hyvää työtä kuvasuunnitelman pohjalta. Sovellukset ovat tuoreita ja asiaa palvelevia.


Moniin teksteistä olen tyytyväinen - mutta viime kädessä asia ratkeaa lukijan kohdalla. Palautetta otetaan mielenkiinnolla vastaan!


Jos kirjaa haluatte hankkia, nettikirjakauppa Adlibris myy muita edullisemmin:


http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9516278310



lauantai 16. tammikuuta 2010

Katselin radiosta


Näköradio.

Sanaa käytettiin aikoinaan televisiosta, mutta se sopii myös perinteiselle radiolle. Radio on näköaistillinen väline.


Miten niin?

Samalla tavalla kuin tarinat iltanuotiolla tai päreen valossa ovat olleet näköaistillisia, vaikka muuta silmin havaittavaa ei ole ollut kuin puheen lähde. Me kuvitamme tarinat mielessämme, asetamme itsemme niiden maailmaan.


Mitä vähemmän turhia sanoja tai kuvia, sitä vahvempi on tarinan maailma. Radiossa ei ole mahdollisuutta häiritä tarinaa yhtä paljon kuin televisiossa, ja siksi radio on erityisen visuaalinen väline.


Teen tänä vuonna kaikkiaan 12 radiohartautta. Niistä kahdessa ensimmäisessä on erityisen visuaalinen alku: tarinan maailma, johon kuulijaa kutsutaan. Ensimmäinen, 13.1. lähetetty, on kuultavissa 20.1. asti YLE Areenassa. Samana päivänä lähetetään toinen, joka on vuorostaan viikon ajan saatavilla. Käsikirjoitukset löytyvät KT:n arkistosta.


Tervetuloa kuuntelemaan - ja katselemaan! Palautetta otetaan mieluusti vastaan, kiitokset sitä jo antaneille.



(näistä seuraavat hartauteni ovat 10.3. ja 17.3.)



sunnuntai 10. tammikuuta 2010

Vastaanotto

'Ota yksinkertaisesti vastaan kaikki mikä sinulle tapahtuu.'
- Rashi, käännös P.P.

Vaikea ohje. Vastaanottaminen on ihmiselle yllättävän haastavaa.

Miksi minulle annetaan tämä? Mitä tämän takana on?

Olenko tehnyt jotain ansaitakseni tämän? Jos en, miksi saan tämän?

Monimutkaisen kyselyn vastakohtana on yksinkertainen vastaanottaminen. Hyväksyminen. Lapsenomainen lahjaan suhtautumisen asenne: mutta entä vastoinkäymiset? Miten ne voisi ottaa vastaan?

'Herra, anna minulle voimia muuttaa elämässäni se, minkä voin, anna rohkeutta hyväksyä se, mitä en voi muuttaa
- ja viisautta erottaa nämä kaksi toisistaan.'

Vanha sielunhoidon ohje sisältää melkoisen viisauden.

keskiviikko 6. tammikuuta 2010

A Serious Man

'Receive with simplicity everything that happens to you.'
- Rashi

Olisiko tästä elämänohjeeksi, vaikkapa uudenvuodenlupaukseksi?

Coenin veljesten uusin elokuva A Serious Man on tutkielma tästä. Mystikko sanoisi, että kyseessä on oiva elämänasenne. Mutta entä arkielämän keskellä?

Elokuvassa professorilla menee kaikki pieleen. Rabbeista ei ole suurta apua, pikemmin hämmennystä - ja katsojalle melkoisia nauruja. Hahmot ovat sekoitus syvällisyyttä, piittaamattomuutta ja tilannekomiikkaa.

Elokuva alkaa siteeratulla Rashin ohjeella. Mutta entä vaikka lahjus, jonka professori saa? Pitäisikö sekin ottaa vain vastaan? Ja miten sallimus reagoi siihen, kuinka ohjetta noudatetaan? Elokuvan loppu on tästä arvoituksellinen tulkinta.

Piristävää, että joku saa yhä tehdä elokuvia, joista ei tarvitse selittää kaikkea. Harvan leffan intro on yhtä kryptinen.

-*-
Joulunaika on ohi: hyvää uutta vuotta, lukijat! Hienoa, että käytte täällä.