Hyvän sään aikana

Onnittelut toiselle tärkeälle ympäristökirjalle! Hyvän sään aikana –teos on rohkea ja laadukas kertomus Suomesta muutoksen kynnyksellä. Hanna Nikkanen ja 21 viestinnän opiskelijaa Tampereen yliopistosta ovat koonneet helposti luettavan mutta syvällisen tietopaketin.

Kirja on saanut runsaasti kehuja ja ollut mukana monissa palkintosarjoissa. Tässä nostan esiin muutaman syyn sille, miksi kirja on tärkeä myös ympäristöahdistuksen ja toivon kannalta. Käytän tuoreen Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo -kirjani käsitteitä.

Kirja sisältää henkilökohtaisia kertomuksia ympäristöahdistuksesta.

Esimerkiksi Johdanto sekä ”Tosi valheita”-luku kertovat tunteista avoimesti. Tämä vaatii rohkeutta, mutta samalla auttaa sekä kertojia että lukijoita.

Kirja käsittelee myös eräitä teorioita ympäristöahdistukseen liittyen.

Päin helvettiä?-kirja oikeastaan jatkaa siltä yhteiseltä pohjalta, mitä ”Tosi valheita”-luku käsittelee. Molemmat kirjat painottavat sitä, että ympäristöasioiden henkisiin ulottuvuuksiin tulisi kiinnittää lisää huomiota. Käsiteltäviä aiheita ovat esimerkiksi kognitiivinen dissonanssi eli epäsointu, ympäristöasioiden vaikutukset hyvinvointiin ja erilaisten narratiivien merkitys.

Kirja luottaa ihmisiin.

Lähtökohta on se, että ihmisiä aidosti kiinnostaa, ja että he kykenevät käsittelemään ristiriitaisia tilanteita. Itse asiassa ihmiset haluavat kuulla vahvistuksen omille tuntemuksilleen siitä, että tilanne todella on hyvin ristiriitainen. Hyvän sään aikana-kirja ei käytä Päin helvettiä?-kirjan käsitteitä ”apatian myytistä”, mutta perusta on sama: ihmiset eivät ole niin välinpitämättömiä tai saamattomia kuin mitä joskus kuvitellaan.

Kirja tekee ilmastonmuutoksesta hyväksytyn puheenaiheen.

Kirjan saama suuri huomio osoittaa sen, kuinka iso tarve ihmisillä on käsitellä näitä teemoja yhdessä ja julkisesti. Jos käytetään Päin helvettiä?-kirjan esittelemiä käsitteitä, niin voi sanoa, että

Hyvän sään aikana -teos osallistuu ”sosiaalisesti rakennetun hiljaisuuden” murtamiseen. Teos antaa myös ääntä ympäristösurulle, josta on liian usein tehty ”äänioikeudetonta surua”.

Kirja kertoo monista ihmisistä ja asioista, jotka ovat toivon merkkejä.

Teos pyrkii aitoon realismiin: siihen, että samaan aikaan tapahtuu sekä hyvää että pahaa. Päin helvettiä?-kirjassa tällaisesta käytetään nimitystä kahden tason näkökyky, joka johtaa moniulotteiseen elämään. On hyvin tärkeää, että Hyvän sään aikana-teos nostaa esiin inspiroivia esimerkkejä ihmisistä, jotka ovat säilyttäneet toimintakykynsä. Joukossa on monia henkilöitä, jotka ovat itsellenikin toivon merkkejä, kuten vaikkapa ilmastotutkija Markku Kulmala.

Kannattaa tutustua kirjaan ja tulla esimerkiksi Heurekan Hyvän sään aikana –tapahtumaan lauantaina 25.11.!

http://improbatur.fi/ilmastonmuutoksesta-kannattaa-kiinnostua-ja-nopeasti/