Susitaipaleelta

Lähes sata kilometriä metsämaisemaa. Autuasta.

Pohjois-Karjala tarjoaa vielä kohtalaisen käymättömiä korpimaita. Tosin suomalainen metsä ei ole entisensä: nykyään Lapin eteläpuolella on vaikeaa ellei mahdotonta löytää pistettä, josta olisi pidempään kuin kilometri lähimmälle (metsäauto)tielle. (Näin Jussi Kivi toteaa mainiossa Kaunotaiteellisessa eräretkeilyoppaassaan.) Metsät on kesytetty.

Susitaival kulkee myös enimmäkseen talousmetsissä. Onneksi hyvin hoidettu talousmetsä on vielä kelpo kulkea. Valitettavasti myös toisenlaista metsätaloutta ilmenee, ja paljon.

Susitaipaleelle on löydetty kilometrikaupalla kapeita hiekkaharjuja, joiden päällä polku kulkee männikön halki. Vierelle levittäytyvät suloiset kangasmetsät, sammalpeite, sienet ja mustikat. Suuret ja pienet järvet aukeavat ympärille, lähes rakentamattomina. Ja sitten, yhtäkkiä, polku törmää avohakkuualueisiin. Valtava kontrasti, paratiisin kunnailta helvetin autioon risukkoon. Miten kohtelemme metsiämme?

Kuvia löydät tästä linkistä.