tag:blogger.com,1999:blog-68386157950596706752024-03-13T18:40:30.585+02:00Panun ajatusPanu Pihkalahttp://www.blogger.com/profile/03952664158659515506noreply@blogger.comBlogger301125tag:blogger.com,1999:blog-6838615795059670675.post-30846204919480072902022-10-02T10:45:00.002+03:002022-10-02T10:45:44.036+03:00Sibeliuksen kuudes ja syksy<p>Sibeliuksen kuudes sinfonia: kun loppusyksystä, ikään
kuin loppuelämästä, <br />kaikki elo ja kauneus <a href="https://open.spotify.com/track/5kDh8BGUjJQ9Pp83nPrceV?si=c0ca78495c5a40a9" target="_blank">nousee vielä kerran riemuitsevaan kiitoon</a>, <br />kauneus kieppuu ilmassa kirkkaana kuin värikkäät lehdet auringossa; <br />kieppuu useamman kerran, aina uudelleen nousten ja
loistaen,<br />kunnes laskeutuu hiljaa ja hämärä kasvaa ja ensilumi
sataa.<br />Nukkuu odottaen kevättä ja muuttuu mullan kautta uudeksi
elämäksi.</p>Panu Pihkalahttp://www.blogger.com/profile/03952664158659515506noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6838615795059670675.post-47430440332472436402019-08-23T11:13:00.001+03:002019-08-23T11:13:56.920+03:00Vielä ehti painaa kaasua!Bussimme odotti liikennevaloissa x-risteyksessä. Poikittain kulkevalla tiellä kiisivät autot. Äkkiä näin, kuinka yksi kuljettajista painoi lujaa kaasua. Vielä kerkesi, vaikka valo vaihtui jo punaiseksi samaan aikaan.<br />
<br />
Tuli mieleen ihmisen yleinen käytös ekokriisissä. Punainen valo sieltä juuri tulee, mutta kyllähän-mä-ehdin-vielä kun painan lujaa kaasupoljinta...<br />
<br />
Ajattelen ennen kaikkea yhteiskunnallista ja yhteisöllistä tasoa, en yksilöpsykologiaa, vaikka sielläkin sama dynamikkaa usein vallitsee. Pysähtyä pitäisi, mutta sen sijaan painetaan lujempaa kaasua. Että meidän Kanada ehtisi vielä hyödyntää nämä öljyhiekat, että meidän Suomi ehtisi vielä hakata nuokin metsät. Brasilian johdon meininki on lähinnä sitä, että ajetaan, vaikka monta jalankulkijaakin jää suoraan alle.<br />
<br />
Kirjoitin äskettäin kirja-arvion Maria Katajavuoren erinomaisesta teoksesta <i>Kuoleman ja elämän kysymys</i> (2018). Sekin nousi aamulla mieleen Itäkeskuksen risteyksessä.Panu Pihkalahttp://www.blogger.com/profile/03952664158659515506noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6838615795059670675.post-29055805006331012912019-03-19T10:08:00.001+02:002019-03-19T10:08:41.723+02:00Puukäsityöt ja työelämä<!--[if gte mso 9]><xml>
<o:OfficeDocumentSettings>
<o:AllowPNG/>
</o:OfficeDocumentSettings>
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<w:WordDocument>
<w:View>Normal</w:View>
<w:Zoom>0</w:Zoom>
<w:TrackMoves/>
<w:TrackFormatting/>
<w:HyphenationZone>21</w:HyphenationZone>
<w:PunctuationKerning/>
<w:ValidateAgainstSchemas/>
<w:SaveIfXMLInvalid>false</w:SaveIfXMLInvalid>
<w:IgnoreMixedContent>false</w:IgnoreMixedContent>
<w:AlwaysShowPlaceholderText>false</w:AlwaysShowPlaceholderText>
<w:DoNotPromoteQF/>
<w:LidThemeOther>FI</w:LidThemeOther>
<w:LidThemeAsian>X-NONE</w:LidThemeAsian>
<w:LidThemeComplexScript>X-NONE</w:LidThemeComplexScript>
<w:Compatibility>
<w:BreakWrappedTables/>
<w:SnapToGridInCell/>
<w:WrapTextWithPunct/>
<w:UseAsianBreakRules/>
<w:DontGrowAutofit/>
<w:SplitPgBreakAndParaMark/>
<w:EnableOpenTypeKerning/>
<w:DontFlipMirrorIndents/>
<w:OverrideTableStyleHps/>
</w:Compatibility>
<m:mathPr>
<m:mathFont m:val="Cambria Math"/>
<m:brkBin m:val="before"/>
<m:brkBinSub m:val="--"/>
<m:smallFrac m:val="off"/>
<m:dispDef/>
<m:lMargin m:val="0"/>
<m:rMargin m:val="0"/>
<m:defJc m:val="centerGroup"/>
<m:wrapIndent m:val="1440"/>
<m:intLim m:val="subSup"/>
<m:naryLim m:val="undOvr"/>
</m:mathPr></w:WordDocument>
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<w:LatentStyles DefLockedState="false" DefUnhideWhenUsed="false"
DefSemiHidden="false" DefQFormat="false" DefPriority="99"
LatentStyleCount="371">
<w:LsdException Locked="false" Priority="0" QFormat="true" Name="Normal"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" QFormat="true" Name="heading 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" QFormat="true" Name="heading 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" QFormat="true" Name="heading 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" QFormat="true" Name="heading 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" QFormat="true" Name="heading 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" QFormat="true" Name="heading 7"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" QFormat="true" Name="heading 8"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" QFormat="true" Name="heading 9"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="index 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="index 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="index 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="index 4"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="index 5"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="index 6"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="index 7"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="index 8"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="index 9"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="toc 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="toc 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="toc 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="toc 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="toc 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="toc 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="toc 7"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="toc 8"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="toc 9"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Normal Indent"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="footnote text"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="annotation text"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="header"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="footer"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="index heading"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="35" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" QFormat="true" Name="caption"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="table of figures"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="envelope address"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="envelope return"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="footnote reference"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="annotation reference"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="line number"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="page number"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="endnote reference"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="endnote text"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="table of authorities"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="macro"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="toa heading"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Bullet"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Number"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List 4"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List 5"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Bullet 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Bullet 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Bullet 4"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Bullet 5"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Number 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Number 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Number 4"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Number 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="10" QFormat="true" Name="Title"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Closing"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Signature"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="1" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="Default Paragraph Font"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Body Text"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Body Text Indent"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Continue"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Continue 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Continue 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Continue 4"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Continue 5"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Message Header"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="11" QFormat="true" Name="Subtitle"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Salutation"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Date"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Body Text First Indent"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Body Text First Indent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Note Heading"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Body Text 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Body Text 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Body Text Indent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Body Text Indent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Block Text"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Hyperlink"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="FollowedHyperlink"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="22" QFormat="true" Name="Strong"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="20" QFormat="true" Name="Emphasis"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Document Map"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Plain Text"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="E-mail Signature"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Top of Form"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Bottom of Form"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Normal (Web)"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Acronym"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Address"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Cite"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Code"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Definition"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Keyboard"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Preformatted"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Sample"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Typewriter"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Variable"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Normal Table"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="annotation subject"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="No List"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Outline List 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Outline List 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Outline List 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Simple 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Simple 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Simple 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Classic 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Classic 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Classic 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Classic 4"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Colorful 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Colorful 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Colorful 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Columns 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Columns 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Columns 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Columns 4"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Columns 5"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Grid 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Grid 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Grid 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Grid 4"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Grid 5"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Grid 6"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Grid 7"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Grid 8"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table List 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table List 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table List 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table List 4"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table List 5"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table List 6"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table List 7"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table List 8"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table 3D effects 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table 3D effects 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table 3D effects 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Contemporary"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Elegant"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Professional"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Subtle 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Subtle 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Web 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Web 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Web 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Balloon Text"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="Table Grid"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Theme"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" Name="Placeholder Text"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="1" QFormat="true" Name="No Spacing"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" Name="Light Shading"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" Name="Light List"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" Name="Light Grid"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" Name="Medium Shading 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" Name="Medium Shading 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" Name="Medium List 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" Name="Medium List 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" Name="Medium Grid 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" Name="Medium Grid 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" Name="Medium Grid 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" Name="Dark List"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" Name="Colorful Shading"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" Name="Colorful List"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" Name="Colorful Grid"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" Name="Light Shading Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" Name="Light List Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" Name="Light Grid Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" Name="Medium Shading 1 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" Name="Medium Shading 2 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" Name="Medium List 1 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" Name="Revision"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="34" QFormat="true"
Name="List Paragraph"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="29" QFormat="true" Name="Quote"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="30" QFormat="true"
Name="Intense Quote"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" Name="Medium List 2 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" Name="Medium Grid 1 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" Name="Medium Grid 2 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" Name="Medium Grid 3 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" Name="Dark List Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" Name="Colorful Shading Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" Name="Colorful List Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" Name="Colorful Grid Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" Name="Light Shading Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" Name="Light List Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" Name="Light Grid Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" Name="Medium Shading 1 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" Name="Medium Shading 2 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" Name="Medium List 1 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" Name="Medium List 2 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" Name="Medium Grid 1 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" Name="Medium Grid 2 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" Name="Medium Grid 3 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" Name="Dark List Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" Name="Colorful Shading Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" Name="Colorful List Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" Name="Colorful Grid Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" Name="Light Shading Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" Name="Light List Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" Name="Light Grid Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" Name="Medium Shading 1 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" Name="Medium Shading 2 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" Name="Medium List 1 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" Name="Medium List 2 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" Name="Medium Grid 1 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" Name="Medium Grid 2 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" Name="Medium Grid 3 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" Name="Dark List Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" Name="Colorful Shading Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" Name="Colorful List Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" Name="Colorful Grid Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" Name="Light Shading Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" Name="Light List Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" Name="Light Grid Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" Name="Medium Shading 1 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" Name="Medium Shading 2 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" Name="Medium List 1 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" Name="Medium List 2 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" Name="Medium Grid 1 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" Name="Medium Grid 2 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" Name="Medium Grid 3 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" Name="Dark List Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" Name="Colorful Shading Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" Name="Colorful List Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" Name="Colorful Grid Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" Name="Light Shading Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" Name="Light List Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" Name="Light Grid Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" Name="Medium Shading 1 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" Name="Medium Shading 2 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" Name="Medium List 1 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" Name="Medium List 2 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" Name="Medium Grid 1 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" Name="Medium Grid 2 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" Name="Medium Grid 3 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" Name="Dark List Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" Name="Colorful Shading Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" Name="Colorful List Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" Name="Colorful Grid Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" Name="Light Shading Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" Name="Light List Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" Name="Light Grid Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" Name="Medium Shading 1 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" Name="Medium Shading 2 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" Name="Medium List 1 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" Name="Medium List 2 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" Name="Medium Grid 1 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" Name="Medium Grid 2 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" Name="Medium Grid 3 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" Name="Dark List Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" Name="Colorful Shading Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" Name="Colorful List Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" Name="Colorful Grid Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="19" QFormat="true"
Name="Subtle Emphasis"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="21" QFormat="true"
Name="Intense Emphasis"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="31" QFormat="true"
Name="Subtle Reference"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="32" QFormat="true"
Name="Intense Reference"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="33" QFormat="true" Name="Book Title"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="37" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="Bibliography"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" QFormat="true" Name="TOC Heading"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="41" Name="Plain Table 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="42" Name="Plain Table 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="43" Name="Plain Table 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="44" Name="Plain Table 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="45" Name="Plain Table 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="40" Name="Grid Table Light"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46" Name="Grid Table 1 Light"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="Grid Table 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="Grid Table 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="Grid Table 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="Grid Table 5 Dark"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51" Name="Grid Table 6 Colorful"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52" Name="Grid Table 7 Colorful"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="Grid Table 1 Light Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="Grid Table 2 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="Grid Table 3 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="Grid Table 4 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="Grid Table 5 Dark Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="Grid Table 6 Colorful Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="Grid Table 7 Colorful Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="Grid Table 1 Light Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="Grid Table 2 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="Grid Table 3 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="Grid Table 4 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="Grid Table 5 Dark Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="Grid Table 6 Colorful Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="Grid Table 7 Colorful Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="Grid Table 1 Light Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="Grid Table 2 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="Grid Table 3 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="Grid Table 4 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="Grid Table 5 Dark Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="Grid Table 6 Colorful Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="Grid Table 7 Colorful Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="Grid Table 1 Light Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="Grid Table 2 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="Grid Table 3 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="Grid Table 4 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="Grid Table 5 Dark Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="Grid Table 6 Colorful Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="Grid Table 7 Colorful Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="Grid Table 1 Light Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="Grid Table 2 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="Grid Table 3 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="Grid Table 4 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="Grid Table 5 Dark Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="Grid Table 6 Colorful Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="Grid Table 7 Colorful Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="Grid Table 1 Light Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="Grid Table 2 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="Grid Table 3 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="Grid Table 4 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="Grid Table 5 Dark Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="Grid Table 6 Colorful Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="Grid Table 7 Colorful Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46" Name="List Table 1 Light"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="List Table 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="List Table 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="List Table 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="List Table 5 Dark"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51" Name="List Table 6 Colorful"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52" Name="List Table 7 Colorful"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="List Table 1 Light Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="List Table 2 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="List Table 3 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="List Table 4 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="List Table 5 Dark Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="List Table 6 Colorful Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="List Table 7 Colorful Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="List Table 1 Light Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="List Table 2 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="List Table 3 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="List Table 4 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="List Table 5 Dark Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="List Table 6 Colorful Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="List Table 7 Colorful Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="List Table 1 Light Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="List Table 2 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="List Table 3 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="List Table 4 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="List Table 5 Dark Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="List Table 6 Colorful Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="List Table 7 Colorful Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="List Table 1 Light Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="List Table 2 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="List Table 3 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="List Table 4 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="List Table 5 Dark Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="List Table 6 Colorful Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="List Table 7 Colorful Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="List Table 1 Light Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="List Table 2 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="List Table 3 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="List Table 4 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="List Table 5 Dark Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="List Table 6 Colorful Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="List Table 7 Colorful Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="List Table 1 Light Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="List Table 2 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="List Table 3 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="List Table 4 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="List Table 5 Dark Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="List Table 6 Colorful Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="List Table 7 Colorful Accent 6"/>
</w:LatentStyles>
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 10]>
<style>
/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:"Table Normal";
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-priority:99;
mso-style-parent:"";
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin-top:0cm;
mso-para-margin-right:0cm;
mso-para-margin-bottom:8.0pt;
mso-para-margin-left:0cm;
line-height:107%;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:12.0pt;
font-family:"Times New Roman",serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
</style>
<![endif]-->
<br />
<div class="MsoNoSpacing">
Tein puukäsitöitä viimeksi yläasteella. Kuitenkin
ajattelen nykyisiä töitä usein verstaan kautta: aamuisin menen työpajalle. </div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Ainoa fyysinen yhteys puukäsityöpajaan on tulenarkuus. Akateemisissa
toimistoissa on paljon helposti syttyvää paperia (sahanpurua toki vähemmän).
Mutta henkiset yhteydet ovat merkittäviä. Kyseessä on työstettäviä kappaleita.
Niillä on muoto ja tarkoitusperä. Jokainen niistä vaatii aikansa. </div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Joskus riittää se, että tuoli pysyy pystyssä eikä
istujalle tulee liikaa tikkuja takapuoleen. Toisinaan taas kappaleita hiotaan
ja hiotaan. Kauneus ja tarkoituksenmukaisuus liittyvät monin tavoin yhteen. </div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Olisihan se mukavaa, jos töiden tuotoksia voisi pitää
käsissään: jos ne voisi käsittää kehonsa avulla. (Paperipinoa ei lasketa.) Olen
yrittänyt kasvattaa itseäni iloitsemaan siitä, kun jonkin esineen saa
valmiiksi. Jos voisi tuntea edes vähän puusepän kaltaista iloa, kun jokin
artikkeli tai käytännön virikemateriaali valmistuu. Katsella tuotosta, johon
kului paljon aikaa ja vaivaa, ja olla tyytyväinen. Tietäen sekä esineen
vahvuudet että sen puutteet.</div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Ajattelen, että puukäsityö-vertaus saattaisi olla
laajemminkin hyödyksi akateemisessa maailmassa (ja miksei muussakin nykyajan
työelämässä). Jos yrittää tehdä kahtakymmentä erilaista esinettä yhtä aikaa,
niin vaikeaksi menee. Työpaja ruuhkaantuu, mieli sekoittuu ja tehdyn työn ilo
katoaa jonnekin tavarapinojen alle. Olennainen kysymys on tietysti se, kuka ne
työmääräykset valitsee, tekijä itse vai esimiehet.</div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Tuolivertaus voi helpottaa vaikkapa opinnäytetyön
hahmottamista. Huonekalussa on tietyt osat. Ne täytyy vain tehdä. Ilman jalkoja
tuoli ei pysy pystyssä eikä ilman istuinta pysy penkillä. Esteettistä hiontaa
voi vuorostaan tehdä loputtomasti tai olla tekemättä: tuolien tyylejä on
erilaisia. </div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Kun vuosien lukumäärä alkaa nyt jo nelosella, joutuu
tarkemmin miettimään, miten päivänsä rakentaa. On päätöitä, suurempia kaappeja
tai kangaspuita, joihin yrittää sälyttää myös sielukkuutta. Niihin kuluu
aamupäiviä, paljon parasta työaikaa, mutta niiden luominen tuo myös paljon iloa.
Juuri nyt tuleva kirjani, <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Mieli maassa?
Ympäristötunteet</i> (syyskuu, Kirjapaja), on tällainen työ. </div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Sitten on paljon käyttöesineitä, jotka soljuvat iltapäivisin
pajalta: itselleni blogit ja haastattelut. Joihinkin käyttöesineisiin ehtii
keskittyä enemmän, joihinkin vähemmän. Käsityöläisen etiikka ei kuitenkaan
salli aivan viallisten esineiden eteenpäin antamista.</div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
”Teette työtä pysyäksenne samassa tahdissa kuin maa ja
maan sielu.” Paras tuntemani yksittäinen viisauskirja on Kahlil Gibranin <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Profeetta</i>. Sen ajatukset <a href="http://www.katsandogz.com/onwork.html" target="_blank">työstä</a>
sykähdyttävät, ehkä vielä enemmän nyt nelikymppisenä kuin kolmikymppisenä,
jolloin <a href="http://panun-ajatus.blogspot.com/2010/12/profeetta-aamut.html" target="_blank">viimeksi kirjasta bloggasin</a>. </div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Työn iloa, tuttavat! Ulottukoon se myös
kotitöihin ja työttömyysjaksoihin, jos mahdollista, sillä kutsumustöistä
tulkitsen Gibraninkin puhuvan.</div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<span style="font-size: x-small;">(Gibran-lainauksen suom. Annikki Setälä.)</span></div>
Panu Pihkalahttp://www.blogger.com/profile/03952664158659515506noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6838615795059670675.post-69720672675991323522018-03-05T09:32:00.000+02:002018-03-05T09:32:52.688+02:00Retriitin jälkimaininkiHiljaisuuden retriitin jälkimaininki: hetken vielä väreilee rauhan aallokko, ennen kuin väsymys vie sen jälleen pois. <br /><br />Maailmaa jaksaa katsoa eri tavalla. Talvisen auringonvalon ilo pääsee paremmin läpi. Metron ikkunasta ilahduttavat Herttoniemen siirtolapuutarhan mökit – värikkäät majat täynnä unelmia ja pettymyksiä – ja Kulosaarta ympäröivät merenlahdet. Kirkkojen itäkasvot lepäävät auringossa keskustan suunnassa. <br /><br />Retriitin rauha tarttuu. Hiljaisuus on kuin ruoka, joka sulattuu osaksi kehoa ja säilyy jonkin aikaa aterioiden jälkeenkin. <br /><br />Retriittipaikkojen kauneus tarttuu. Tällä kertaa Heponiemen ikivanha ja ikieloisa tammisto, jonka yllä kaartelee kotka kun olemme sunnuntaiaamun pienellä toivioretkellä. Lauantaiaamuna kauris katseli järven jään kirkkaudesta, kun kappelissa väreili aamurukoushetki. Kuinka sopivaa ekopaastoretriitille. <br /><br />Ja kaksi täyttä nukuttua yötä peräkkäin! Kuinka voikaan ihminen iloita jo siitä, että saa nukkua aamuviiteen asti ilman keskeytystä. Saati sitten kaksi yötä. <br /><br />Hiljaisuuden retriitin jälkimaininki: hetken vielä väreilee rauhan aallokko, ennen kuin väsymys vie sen jälleen pois. Mutta kevään toivo säilyy. Panu Pihkalahttp://www.blogger.com/profile/03952664158659515506noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6838615795059670675.post-72195723667716403762018-01-02T09:05:00.002+02:002018-01-02T09:05:44.814+02:00Ilmastohuoli on otettava vakavasti (YLE)Suomalaiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja päättäjien tulisi toimia sen mukaisesti. <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9998441" target="_blank">YLEn tuore kyselytutkimus</a> paljastaa tärkeää tietoa, jota myös minua pyydettiin kommentoimaan. Aivan kuten prof. Jyri Seppälä, myös itse korostin suomalaisten korkeaa koulutustasoa, joka luo luottamusta tieteen tuloksiin. Kansainvälisesti vertailtuna suomalaisilla on myös yhä sellaista luontosuhdetta, jota lukuisista suurkaupungeista ja metsättömistä maista ei helpolla löydä.<br />
<br />
Kun on kyse näin laajoista ilmiöistä, asiaan liittyy väistämättä yleistyksiä. Kyllä Suomessakin osataan kieltää ilmastonmuutosasioita (denial, johon sisältyy vähättely ja väistely). Myös luontosuhteen ylläpito vaatii kasvavia ponnistuksia, mutta onneksi monenlaista rikasta ympäristökasvatustoimintaa tehdään eri puolilla maata.<br />
<br />
Nuorten vastaukset herättävät lisäkysymyksiä. Nuoret ilmaisevat huolta paljon, mutta toisaalta ilmastonmuutoksen vähättelyäkin esiintyy suhteessa paljon. Haastattelussa kommentoin, että taustalla lienee asian kipeys sekä vaikea yhteiskunnallinen tilanne. Osa nuorista ajautuu kieltämään ilmastonmuutosta, koska he eivät koe, että asialle voisi tehdä mitään. Tuntuu helpommalta yrittää ohittaa asia, mutta mielen sopukoissa säilyy ahdistusta, joka voi kanavoitua ongelmallisilla tavoilla. Kun työelämäkin on murroksessa, voi helposti käydä niin, että murhevarasto on täynnä ilman ympäristöasioitakin.<br />
<br />
Molemmat yllä kuvatut nuorten asenteet löytyvät myös muista tutkimuksista, kuten viime vuonna julkaistusta Nuorisobarometrista. Erot sukupuolten välillä ovat kiinnostavia: nuorilla miehillä on taipumus olla vahvemmin (yli)optimistisia helppojen teknologisten ratkaisujen suhteen. YLEn haastatteluun päädyin ennen kaikkea sen kautta, että olen tutkimuksissani yhdistänyt eri alojen näkemyksiä tunteiden merkityksestä ympäristöasioissa. Voi hyvin olla, että naisten ilmaisema laajempi ilmastohuoli on yhteydessä siihen, että naiset ovat toistaiseksi muutenkin uskaltaneet ilmaista tunteitaan enemmän kuin miehet (yleistyksiä taas).<br />
<br />
Mielenkiintoista olisi tietää, minkä verran kyselyn tuloksiin on vaikuttanut se aiempaa realistisempi ja avoimempi ilmastonmuutoksen käsittely, jota syksystä 2017 lähtien on käyty. Siihen ovat vaikuttaneet esimerkiksi <a href="http://bios.fi/" target="_blank">BIOS</a>-tutkimusryhmän ja YLEn yhteistyö, <i><a href="https://www.facebook.com/ilmastokirja/" target="_blank">Hyvän sään aikana</a></i> -kirja ja osittain myös oma <i><a href="https://www.facebook.com/ekoahdistus/" target="_blank">Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo</a></i> -kirjani. Suunta on hyvä: kohti tunteiden myöntämistä ja sitten kohti järjellistä suunnittelua.<br />
<br />
Aiheen käsittely YLE:n televisiouutisissa: <a href="https://areena.yle.fi/1-4235734">https://areena.yle.fi/1-4235734</a> (kohdasta 1.35->)Panu Pihkalahttp://www.blogger.com/profile/03952664158659515506noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6838615795059670675.post-89003569015713870382017-11-17T14:46:00.000+02:002017-11-17T14:50:12.752+02:00Hyvän sään aikanaOnnittelut toiselle tärkeälle ympäristökirjalle! Hyvän
sään aikana –teos on rohkea ja laadukas kertomus Suomesta muutoksen
kynnyksellä. Hanna Nikkanen ja 21 viestinnän opiskelijaa Tampereen yliopistosta
ovat koonneet helposti luettavan mutta syvällisen tietopaketin. <br />
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Kirja on saanut runsaasti kehuja ja ollut mukana monissa
palkintosarjoissa. Tässä nostan esiin muutaman syyn sille, miksi kirja on
tärkeä myös ympäristöahdistuksen ja toivon kannalta. Käytän tuoreen <i>Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo</i> -kirjani käsitteitä. </div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><i style="mso-bidi-font-style: normal;">Kirja sisältää henkilökohtaisia kertomuksia
ympäristöahdistuksesta</i></b>. </div>
<div class="MsoNoSpacing">
Esimerkiksi Johdanto sekä ”Tosi valheita”-luku kertovat
tunteista avoimesti. Tämä vaatii rohkeutta, mutta samalla auttaa sekä kertojia
että lukijoita. </div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><i style="mso-bidi-font-style: normal;">Kirja käsittelee myös eräitä teorioita
ympäristöahdistukseen liittyen. </i></b></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Päin helvettiä?-kirja oikeastaan jatkaa siltä yhteiseltä
pohjalta, mitä ”Tosi valheita”-luku käsittelee. Molemmat kirjat painottavat
sitä, että ympäristöasioiden henkisiin ulottuvuuksiin tulisi kiinnittää lisää
huomiota. Käsiteltäviä aiheita ovat esimerkiksi kognitiivinen dissonanssi eli
epäsointu, ympäristöasioiden vaikutukset hyvinvointiin ja erilaisten narratiivien
merkitys.</div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><i style="mso-bidi-font-style: normal;">Kirja luottaa ihmisiin. </i></b></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Lähtökohta on se, että ihmisiä aidosti kiinnostaa, ja
että he kykenevät käsittelemään ristiriitaisia tilanteita. Itse asiassa ihmiset
haluavat kuulla vahvistuksen omille tuntemuksilleen siitä, että tilanne todella
on hyvin ristiriitainen. Hyvän sään aikana-kirja ei käytä Päin
helvettiä?-kirjan käsitteitä ”apatian myytistä”, mutta perusta on sama: ihmiset
eivät ole niin välinpitämättömiä tai saamattomia kuin mitä joskus kuvitellaan. </div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><i style="mso-bidi-font-style: normal;">Kirja tekee ilmastonmuutoksesta hyväksytyn
puheenaiheen. </i></b></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Kirjan saama suuri huomio osoittaa sen, kuinka iso tarve
ihmisillä on käsitellä näitä teemoja yhdessä ja julkisesti. Jos käytetään Päin helvettiä?-kirjan
esittelemiä käsitteitä, niin voi sanoa, että</div>
<div class="MsoNoSpacing">
Hyvän sään aikana -teos osallistuu ”sosiaalisesti
rakennetun hiljaisuuden” murtamiseen. Teos antaa myös ääntä ympäristösurulle,
josta on liian usein tehty ”äänioikeudetonta surua”.</div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><i style="mso-bidi-font-style: normal;">Kirja kertoo monista ihmisistä ja asioista,
jotka ovat toivon merkkejä</i></b>.</div>
<div class="MsoNoSpacing">
Teos pyrkii aitoon realismiin: siihen, että samaan aikaan
tapahtuu sekä hyvää että pahaa. Päin helvettiä?-kirjassa tällaisesta käytetään
nimitystä <i style="mso-bidi-font-style: normal;">kahden tason näkökyky</i>, joka
johtaa <i style="mso-bidi-font-style: normal;">moniulotteiseen elämään</i>. On
hyvin tärkeää, että Hyvän sään aikana-teos nostaa esiin inspiroivia esimerkkejä
ihmisistä, jotka ovat säilyttäneet toimintakykynsä. Joukossa on monia
henkilöitä, jotka ovat itsellenikin toivon merkkejä, kuten vaikkapa
ilmastotutkija Markku Kulmala. </div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Kannattaa tutustua kirjaan ja tulla esimerkiksi Heurekan
Hyvän sään aikana –tapahtumaan lauantaina 25.11.!</div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;"><a href="http://improbatur.fi/ilmastonmuutoksesta-kannattaa-kiinnostua-ja-nopeasti/">http://improbatur.fi/ilmastonmuutoksesta-kannattaa-kiinnostua-ja-nopeasti/</a></span>Panu Pihkalahttp://www.blogger.com/profile/03952664158659515506noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6838615795059670675.post-82152781811685862902017-10-07T06:00:00.000+03:002017-11-09T15:41:12.382+02:00Ympäristöahdistus ja toivo<i>Uusi kirjani ”Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo” ilmestyy virallisesti 26. lokakuuta. Kyseessä on ensimmäinen laajempi teos aiheesta. Toiveeni on, että lukija ymmärtää kirjan avulla paremmin omia ja muiden tunteita ympäristöasioihin liittyen.</i> <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhB728Wgz11930Z52uryYXx4lh4YbUa1EunUrKB6mYNNTPNuHVWX4RUBDC4gLbxjOwHnhyphenhyphenx5RbDgVcmcUSM_aBmcMrjXwnIrmLtQWuBtPhpAHqd5dmTmLfIiJhaUcKb_BrnGZbr3J2_z4RN/s1600/rajattukansi_P%252B%25C3%25B1in_helvetti%252B%25C3%25B1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1156" data-original-width="1600" height="231" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhB728Wgz11930Z52uryYXx4lh4YbUa1EunUrKB6mYNNTPNuHVWX4RUBDC4gLbxjOwHnhyphenhyphenx5RbDgVcmcUSM_aBmcMrjXwnIrmLtQWuBtPhpAHqd5dmTmLfIiJhaUcKb_BrnGZbr3J2_z4RN/s320/rajattukansi_P%252B%25C3%25B1in_helvetti%252B%25C3%25B1.jpg" width="320" /></a></div>
”Suren sitä, kun naapurista kaadettiin metsä.”<br />
”Tuntuu niin ahdistavalta, kun ilmastonmuutoksen seuraukset vaikuttavat pahenevan koko ajan.”<br />
”En halua olla tekemässä lapsia maailmaan, jonka ekologinen kantokyky heikkenee alati.”<br />
<br />
Nämä ja monet muut tunteet saavat kirjassa sanoituksensa. Sisällytän ympäristöahdistus-käsitteen alle monenlaisia vaikeita tuntemuksia ja ajatuksia. Psykologit ja sosiologit ovat maailmalla tehneet aiheesta uraauurtavaa tutkimusta. He ovat huomanneet, että ihmiset usein vaikenevat näistä asioista, koska eivät löydä keinoja tuoda tunteitaan esiin. Kirjani avulla yritän omalta osaltani auttaa tilannetta. Kaikkia ei ahdista, mutta heidänkin olisi hyvä ymmärtää toisten tunteita. <br />
<br />
Kirjassa on kaksi pääosaa. Niistä ensimmäinen kuvaa monista eri näkökulmista käsin ympäristöahdistukseen liittyviä asioita. Erityishuomiota kiinnitän erilaisiin tunteisiin. Pinnan alla vaikuttaa kuplivan epämääräistä syyllisyyttä ja häpeää, surua ja vihaisuutta. Tunteita olisi tärkeää päästä käsittelemään yksin ja yhdessä, jotta ne eivät kanavoituisi vääriin paikkoihin tai koteloituisi ahdistukseksi. <br />
<br />
Kirjan toinen osa käsittelee toivon luonnetta ja sen merkkejä nykyaikana. Ympäristöahdistus voi myös muuttua voimavaraksi. Kun yhdessä jaamme tuntojamme ja teemme asioita maapallon hyväksi, se voimauttaa ja piristää. Maailman kokonaistilanne on vakava, mutta samaan aikaan on olemassa valtavasti toivon merkkejä, jotka eivät vain yleensä pääse esiin. Kirjassa on niistä pitkä luku. <br />
<br />
Tässä lainaus kirjan johdannosta ja kuvaus kahdesta keskeisestä teemasta. <br />
<br />
”Toivo, jonka rakennusaineita käsittelen kirjan toisessa osassa, liittyy läheisesti rohkeuteen, luottamukseen ja sitkeyteen. Erityisesti korostan kahta olennaista asiaa: mielen vuodenaikoja ja kahden tason näkökykyä. <br />
<br />
Mielen vuodenajoilla tarkoitan sitä, että erilaisten kausien esiintyminen kannattaa hyväksyä. Joskus jaksaa olla valoisampi, joskus masentaa enemmän. Vuodenaikojen teema muistuttaa siitä, että toisenlainen aika voi koittaa. Jopa talven pimeydessä voi olla jonkin uuden alku. On vain sitkeästi käytävä odottamaan kevättä ja harjoittamaan hyveitä. Ei pidä vaatia itseltään liikoja, kuten ainaista pirteyttä, mutta ei myöskään kannata hyväksyä pelkkää masentuneisuutta. <br />
<br />
Kahden tason näkökyky on lahja ja taito, jonka avulla huomaamme, kuinka maailmassa tapahtuu koko ajan sekä hyvää että pahaa. Yleiset tunnetilamme voivat vääristyä kumpaan suuntaan tahansa, ylioptimismiin tai lannistavaan masennukseen.”<br />
<span style="font-size: x-small;">- <i>Päin helvettiä?</i>, luku 1</span><br />
<br />
Toivottavasti löydät kirjasta hyödyllisen matkakumppanin. Tervetuloa myös keskustelemaan kirjasta ja aiheesta! Keskustelua voi käydä kirjan myöhemmin avattavilla Facebook-sivuilla sekä myös täällä blogissa. Toivottavasti käyt sitä myös livenä läheistesi kanssa. <br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<i><b>Ympäristöahdistuksesta voit kuulla ja lukea lisää</b></i>:<br />
<br />
- la 7.10. <a href="https://www.hs.fi/paivanlehti/07102017/art-2000005398521.html" target="_blank">Helsingin Sanomat, Lauantai-osan sivut 2-3</a> (Antti Tiaisen haastattelu Panu Pihkalasta)<br />
<br />
- to 12.10. <a href="http://hollo-instituutti.fi/tutkimussymposiumit/#symposium2017" target="_blank">Hollo Conference</a>, Taideyliopisto, Anna Lehtosen ja Panu Pihkalan esitelmä taidekasvatuksesta ja ympäristöahdistuksesta klo 11.30, Helsinki<br />
<br />
- ti 17.10. Luento ympäristöahdistuksesta ja teologiasta, Chicago, Lutheran School of Theology, 11.45-13<br />
<br />
- ti 31.10. klo 13.03 - 14 YLE Puhe, <a href="https://areena.yle.fi/1-4261625" target="_blank">Perttu Häkkisen vieraana Panu Pihkala</a> <br />
<br />
- su 5.11. <a href="http://luojankiitos.fi/pyha-luonto/" target="_blank">Vaellus</a> luontokeskus Haltian lähimaastossa, oppaana PP, järjestäjänä Espoon seurakunnat. Pieni ”luontopyhiinvaellus”, jossa yhtenä aiheena myös ympäristöahdistus ja toivo.<br />
<br />
- ke 22.11. <a href="https://ekosaatio.fi/teema/teema-2017-vesi/" target="_blank">Ekosäätiön luentosarja</a>, teemana vesi ja siihen liittyvät asiat, PP mukana paneelissa, Sitran torni, Helsinki <br />
<br />
- la 25.11. Heurekassa suuri <a href="https://www.facebook.com/events/152280978844387/" target="_blank">Hyvän sään aikana –ilmastotapahtuma</a><br />Noin klo 16.30 Panu Pihkalan puheenvuoro ja haastattelu <br />
<br />
- ma 27.11. Oulu, Tuiran seurakunnan tapahtuma ”<a href="http://www.oulunseurakunnat.fi/tapahtumat/2017-11-27/luther-ja-luonto.-teologian-tohtori-panu-pihkalan-luther-luento" target="_blank">Luther ja luonto</a>”. Luennoitsijana PP, yhtenä aiheena myös ympäristöahdistus ja toivo.<br />
<br />
- to 14.12. <a href="http://www.sirene.fi/ajankohtaista/ilmoittaudu-sirene-verkoston-seminaariin/" target="_blank">Ympäristökasvatus-tapahtuma</a>, Helsingin yliopiston tiedekulma<br />Klo 14-15 “Ilmastonmuutos – ilmastoahdistus – ilmastokasvatus”, panelisteina John Webster, Panu Pihkala ja Laura Riuttanen, puheenjohtajana Hannele Cantell<br /><br />
<br />
[Lisätty 9.11.: Linkki Perttu Häkkisen ohjelmaan ja loppuvuoden tapahtumia]<br />
<br />
<br />
- <b>Hartauksia aiheesta</b>: <br />
YLE radio 1 torstaisin klo 18.50<br />
<br />
To 12.10. Kahden tason näkökyky<br />
<br />
To 19.10. Toivo vastoin toivoa<br />
<br />
neliosaisen sarjan aiemmat osat:<br />
<br />
to 31.8. <a href="https://evl.fi/verkkokirkko/hartaudet/iltahartaudet/-/d/5804/31-8-2017+Panu+Pihkala" target="_blank">Jeesus katsahti häneen ja rakasti häntä</a> <br />
(toiselta nimeltään: Vanhurskauttamisoppi ja ympäristökäyttäytyminen)<br />
<br />
to 7.9. <a href="https://evl.fi/verkkokirkko/hartaudet/iltahartaudet/-/d/5805/7-9-2017+Panu+Pihkala" target="_blank">Kyky nähdä asiat sellaisina kuin ne ovat</a><br />
(toiselta nimeltään: Ristin teologia ja antroposeenin aika)¨<br />
<br />
<b>Tekstejä</b>:<br />
<br />
- Elonkehä 3 / 2017: ”Ympäristöahdistus ja ihmisten välinen vuorovaikutus”<br />
<br />
- Yleistajuisia artikkeleita tutkimukseen perustuen:<br />
<br />
”<a href="https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/65801" target="_blank">Kuinka käsitellä maailman ongelmia? Traagisuus ja toivo ympäristökasvatuksessa</a>”, Ainedidaktiikka 1 (1), 2–14.<br />
<br />
”<a href="https://journal.fi/tt/article/view/60786" target="_blank">Miksi ilmastonmuutoksesta on niin vaikea puhua? Monitieteellisiä näkökulmia</a>”, Tieteessä tapahtuu 35 (1), 23–29.<br />
<br />
- Akateeminen artikkeli ympäristökasvatuksesta ja näistä teemoista:<br />
"Environmental Education After Sustainability: Hope in the Midst of Tragedy", Global Discourse 7 (1), 109–127.Panu Pihkalahttp://www.blogger.com/profile/03952664158659515506noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6838615795059670675.post-88356020470610361382017-01-27T17:45:00.001+02:002017-01-27T17:45:48.249+02:00Helsinki talvisinHelsingissä asuminen talvisin on kuin eläisi tunnelissa, jossa on pelkät hätäuloskäynnin valot päällä. Joskus harvoin, kun normaalit valot syttyvät, tulee heti epätavallisuuden olo (joskin piristävä).Panu Pihkalahttp://www.blogger.com/profile/03952664158659515506noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6838615795059670675.post-16497331465502921462016-07-07T18:34:00.000+03:002016-07-07T18:34:12.887+03:00Elämän vuodenajat: kesäKeskikesä<br />
lapsiperhevuodet<br />
<br />
(se aika, jolloin kaikkea vihreyttä ja täyteyttä ei enää täysin huomaa ympärillä, koska sitä on niin paljon; vehreyden keskellä elämä kulkee samaan aikaan hitaasti ja nopeasti, nousee päivä laskee päivä, taustalla tuuli humisee lehvistöissä – ja äkkiä havahdut, että kesä on ohi)Panu Pihkalahttp://www.blogger.com/profile/03952664158659515506noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6838615795059670675.post-40363641090075402492016-02-23T10:54:00.001+02:002016-02-23T10:55:39.603+02:00You Got the Love (Youth)<span style="font-size: x-small;">(You Got the Love. song & lyrics Anthony B. Stephens, Arnecia Michelle Harris & John Bellamy.)</span><br />
<br />
<i><a href="https://www.youtube.com/watch?v=ykWX45wN2ws" target="_blank">“Sometimes I feel like throwing my hands up in the air.”</a> </i><br />
Kuulostaako tutulta? Minulle ainakin. <br />
<br />
<i>“Sometimes it seems that the going is just too rough<br />And things go wrong no matter what I do...”</i><br />
<br />
Palaan aina ajoittain Tolkienin <a href="http://www.adlibris.com/fi/kirja/kirjeet-9789510346860" target="_blank">kirjeisiin</a> hengellisenä ravintona. Ei saarnoina, ei hartauksina, vaan elämän keskelle tulevien sanojen vuoksi; sellaisten sanojen, joiden taustalta kumpuaa usko ja heittäytyminen Korkeamman varaan. <br />
<br />
”Life is rather above the measure of all of us (save for a very few perhaps).” Tämä iäkkään Tolkienin lause on hyvin usein lohduttanut minua. Yli menee, yli käy. <br />
<br />
<i>“Now and then it seems that life is just too much<br />But you’ve got the love I need to see me through.” </i><br />
<br />
<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/You_Got_the_Love" target="_blank">Laulu</a> tehtiin jo 1986, itse tutustuin sen miksattuun versioon 1997 ja nyt se soi <a href="http://www.imdb.com/title/tt3312830/" target="_blank">Youth</a>-elokuvan avausraitana ja avaimena. Elokuvassa vanhat miehet yrittävät jotenkin selvitä tilanteesta, jossa menneisyys on jo kaukana ja tulevaisuus lyhyt. <br />
<br />
<i>“Time after time I think, ‘Oh, Lord, what's the use?’<br />Time after time I think it's just no good<br /> ‘Cause sooner or later in life, the things you love you lose.” </i><br />
<br />
Suhde menetyksiin on elokuvan yksi pääteema. <i>Eros </i>on poissa, <i>agape </i>suurissa vaikeuksissa, mutta <i>filia</i>, ystävyysrakkaus, sentään on toistaiseksi jäljellä – mutta kuinka kauan? <br />
<br />
Tolkien liittyisi laulun säkeisiin luultavasti täydestä sydämestä: <br />
<i>“When food is gone you are my daily meal<br />When friends are gone I know my Saviour’s love is real.”</i><br />
<br />
Kuka on tämä Sinä, jota puhutellaan uskonnossa ja taiteessa, klassikoissa ja populaarikulttuurissa? Uskovalle ihmiselle inhimillinen ja jumalallinen liittyvät yhteen. Maallinen ja taivaallinen rakastaja. <br />
<br />
Youth-elokuvassa nuorempi päähenkilö lainaa <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Novalis" target="_blank">Novalis</a>ta: ”Olen aina matkalla kotiin, aina matkalla kohti isäni taloa.” Tätä pidän toisena avaimena elokuvan puolikätkettyyn hengelliseen ulottuvuuteen. Kaiken maineen, rahan ja elämän <a href="http://panun-ajatus.blogspot.fi/2014/06/suuri-kauneus.html" target="_blank">korskan</a> alla on syvempi ulottuvuus. Kaikkien ihmissuhteisiin liittyvien sotkujen ja autuuksien taustalla, kaikkien löytämisten ja menetysten keskellä elämässä kulkee syvä juonne. Elämän absurdiuteen ja kuoleman lähes koomisen mahtavaan valtaan tuo vastavoimansa Rakkaus. <a href="https://www.youtube.com/watch?v=AjADR1rwyeM" target="_blank">Suuri Kauneus</a>. <br />
<br />
Luovuttaminen voi kääntyä heittäytymiseksi. <br />
<br />
<i>“Sometimes I feel like throwing my hands up in the air<br />‘Cause I know I can count on you<br />Sometimes I feel like saying, ‘Lord, I just don’t care.’<br />But you’ve got the love I need to see me through.”</i><br />
<br />
<i>See me through</i>. Se tapahtuu Youth-elokuvan päähenkilölle. Ja pohjalla on lopulta yksinkertainen mutta kaunis laulu, <a href="https://www.youtube.com/watch?v=UCVnFUUI6X4" target="_blank"><i>Simple Song</i></a>, laulu elämälle ja rakkaudelle.<br />
<br />
Panu Pihkalahttp://www.blogger.com/profile/03952664158659515506noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6838615795059670675.post-22281951858321393852016-02-19T20:22:00.001+02:002016-02-19T20:24:31.079+02:00Tähtien sota, sadut ja lumous Tärkein asia ensin: on piristävää, että aikuisetkin ihmiset jaksavat yhä innostua saduista.<br />
<br />
Tarinat, myytit ja sadut liittyvät yhteen syvällisellä tavalla. Niitä usein väheksytään ja niiden sijasta korostetaan historiaa, sitä mikä olisi aidosti tapahtunut ja totta. J. R. R. Tolkienin klassinen essee Saduista (<i>On Fairy-Stories</i>, ks. esim. Puu ja lehti -kirja) tarjoaa vuosi vuoden jälkeen ajateltavaa. Tolkien toteaa, että historia on pikemminkin satujen sivutuote, eikä toisinpäin. Ihmiset ovat kautta aikojen jäsentäneet maailmaa kertomusten avulla.<br />
<br />
Historian "totuus" riippuu myös kovasti näkökulmasta. Suuria eroja on siinä, mitkä asiat koetaan olennaisimmiksi ja kertomisen arvoiseksi. Historia on aina osittaista historiaa.<br />
<br />
Myös tarinat, myytit ja sadut pyrkivät usein kertomaan olennaisen, omalla tavallaan. Ne kuvaavat maailman ja ihmisen luonnetta ja sitä kautta välittävät "totuuksia", joskin peilatussa muodossa.<br />
<br />
Ennen kaikkea sadut kiinnostavat ja innostavat. Ne pitävät lumousta yllä. Ne viestittävät koko olemuksellaan, että elämässä on vielä mieltä. On uusia, kiehtovia asioita. Hyvä ja paha kamppailevat, mutta paha ei ole kokonaan voittanut (näin siis useimmissa saduissa).<br />
<br />
Tähtien sodan tarinamaailma on rakennettu tietoisesti ihmiskunnan syville myyteille. Saduille ominaisella tavalla asioita on pelkistetty tarpeeksi (muttei liikaa), jotta niitä on helpompi käsitellä. Toki silkalla seikkailun vauhdilla ja huumalla on suuri osansa suosiosta. Mutta pohjalla on syviä ja kiehtovia teemoja.<br />
<br />
Vanhempien ja lasten suhteet. Hyvän ja pahan kamppailu ihmissydämessä sekä maailmassa. Rakkaus, viha ja kuolema. Onko maailmankaikkeus pohjimmiltaan hyväntahtoinen? Voiko tavallinen ihminen vaikuttaa asioihin?<br />
<br />
Uskonnontutkijana ajattelen, että Tähtien sodan ja Taru sormusten herrasta -elokuvien valtavan suosion yksi syy on se, että ne tarjoavat myyttiensä kautta sellaisia maailmankatsomuksellisia aineksia, joille on suuri tilaus myös (post)sekulaarissa maailmassa. Se suuri joukko ihmisiä, joilla on vaikeuksia löytää vastauksia perinteisistä uskonnoista, viehättyy fantasiamaailmoista, joissa hyvä kuitenkin pohjimmiltaan voittaa ja yksilöiden kamppailu saa merkityksensä suuremmasta tarkoituksesta. Ja ne ihmiset, kuten minä, jotka yhä kulkevat perinteisten uskontojen vaikutuspiirissä, löytävät näistä populaarikulttuurin myyteistä liittymäkohtia omaan katsomukseensa.<br />
<br />
Varmasti kyse on myös pakoreaktioista, joista satuja ja fantasiaa on pitkään syytetty. Itse ajattelen, että parhaimmillaan satujen ja myyttien maailma antaa voimia ja viisautta reaalimaailman taisteluihin.<br />
<br />
Uusin Tähtien sota -elokuva, The Force Awakens, on valtava ja monipuolinen ilmiö. Kuten jo aluksi totesin, on hienoa, että väki saa lumouksen kokemuksia ja rohkenee olla yhteydessä sadun maailmaan. Kulttuurissa tarvitaan yhteisiä keskustelunaiheita, joita tällaiset suuret ilmiöt tuottavat. Tarina sisältää kiehtovia elementtejä ja monet henkilöhahmot ovat rikkaita. <br />
<br />
En halua olla ilonpilaaja ja suhtautua satuun liialla kriittisyydellä. Joitain huomioita kuitenkin ilmaisen. On mielenkiintoista, miten toisinaan esiintyy tarvetta luokitella yhdet asiat kehnoiksi ja toiset kelvoiksi. Vaikuttaa siltä, että moni haluaa korostaa uuden elokuvan ansiokkuutta edellisiin kolmeen (episodit 1-3) verrattuna. Itse liityn heihin, jotka eivät näe kovin suurta eroa episodi kolmen ja tämän elokuvan laadussa. Uudessa elokuvassa on tarinamaailman sisäisessä johdonmukaisuudessa useita puutteita, joita en nyt halua kuitenkaan tähän kirjoittaa auki. Kukin hyväksyköön minkä hyväksyy tässä suhteessa. <br />
<br />
On kiinnostavaa verrata tiettyjä piirteitä Taru sormusten herrasta- ja Hobitti-elokuviin, edellisiin suursuosikkeihin maailmalla. Yhteinen haaste Tähtien sodan kanssa on siinä, kuinka paljon uskalletaan antaa tilaa suvantokohdille ja ihmettelynaiheille. Suuri osa lumouksesta syntyy tarinan paikkojen ja hahmojen ihmettelystä, mikä vaatii aikaa. <a href="http://www.hyvejohtajuus.fi/15635/vihdoinkin-kotona-star-wars-the-force-awakens/" target="_blank">Kuten moni arvioija on huomauttanut</a>, J. J. Abrams ja kollegat eivät jostain syystä uskaltaudu tähän, vaan vauhtia pitää olla lähes koko ajan. Ongelma oli vielä paljon pahempi Hobitti-elokuvissa, joissa oli tultu kauas vaikkapa Sormusten ritarit -elokuvan ohjaajan versiosta. Ja sekin sisälsi paljon vähemmän suvantokohtia kuin Tolkienin teksti kaikkine runoineen ja tarkkoine maisemakuvauksineen.<br />
<br />
Toinen asia, joka vaikuttaa molempiin elokuvasarjoihin (ja kaiken taiteen sekä viihteen vastaanottamiseen), on katsojan oma panostus ja asenne. Toisessa (taideteoksessa tai ihmisessä) ilmenevät epäkohdat voi peittää omalla tahdolla suhtautua positiivisesti. Tätä tapahtui mielestäni kuvaavasti siinä, miten monet ystäväni ottivat Hobitti-elokuvia vastaan. Lähtökohtana oli ihmisten oma tuntemus Tolkienin maailmasta ja halu yhdistää elokuvista saadut virikkeet positiivisesti omaan kokemukseen ja näkemykseen. Tätä kautta katsoja voi ohittaa monet pölhöydet (kuten Radagastin rekiajelut, terminaattorihaltiat ja hahmojen luonteenpiirteiden kömpelöt muokkaukset). Hallitsevaksi muodostuu elokuvia laajempi maailma, se käsitys, mikä on syntynyt itsen ja Tolkienin tuotannon vuorovaikutuksessa.<br />
<br />
Tähtien sodan kohdalla tilanne on hivenen erilainen siinä suhteessa, että taustalla ei ole kirjasarjan kautta luotua maailmaa, vaan päinvastoin elokuvat ovat antaneet sysäyksen erilaisille kirjoille ja mahdollisille maailmoille. Mutta katsojan lähtökohtainen positiivisuus tai negatiivisuus vaikuttaa vastaanottoon olennaisesti myös näiden elokuvien suhteen.<br />
<br />
Jotten kuulostaisi liian kriittiseltä, lienee syytä kertoa vähän lisää uuden Tähtien sodan positiivisista piirteistä. Esteettisesti elokuvassa on runsaasti hienoa työtä, kuten esimerkiksi hämärien lumimetsien muodostama tausta taistolle. John Williams tekee parhaansa musiikin suhteen, vaikka suvantojen puute tuottaa hankaluuksia. Esimerkiksi Reyn teema on monin tavoin upea. Eräissä kohtauksissa päästään syvemmälle lumouksen maailmaan, kuten kellarista löytyvän esineen yhteydessä nähtyjen näkyjen kohdalla.<br />
<br />
Elokuvaan liittyy tuskaisen paljon kaupallisuutta (muistakaamme <a href="https://www.youtube.com/watch?v=42uAXEiJ31U" target="_blank">Avaruusboltsit</a> -elokuvan Vader-hahmon vakiohuuto: Merchandising! Merchandising!), mutta on se synnyttänyt oikein hauskojakin kulttuuri-ilmiöitä, kuten <a href="https://twitter.com/verylonelyluke" target="_blank">Very Lonely Luk</a>e -twitterperformanssin (kiitos <a href="http://kasperstromman.com/" target="_blank">Kasper Strömman</a>ille linkistä). Fantasiamaailmat ovat kietoutuneet arkimaailmaan, pysyvästi.<br />
<div>
<br /></div>
Panu Pihkalahttp://www.blogger.com/profile/03952664158659515506noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6838615795059670675.post-11085429332537766742016-02-14T19:45:00.001+02:002016-02-14T19:45:14.622+02:00Ystävänpäivän kunniaksiPsykologisissa testeissä piti äskettäin täyttää CAST-testi, jossa kaksi hahmoa kohtaavat. "Mitähän A mahtaa ajatella B:sta?" oli kysymysten yleinen sävy. Monivalintatesteissä vuorostaan pyydettiin ilmaisemaan mielipide siitä, onko ihmisillä yleensä aina taka-ajatuksia tai haluavatko useimmat ihmiset hyvää.<br />
<br />
Kun kerron kohta 3-vuotiaalle lapselle kahdesta tuntemattomasta, vaikkapa lumessa olevien jälkien perusteella koirasta ja jäniksestä, lapsi vastaa kirkkaalla äänellä: "Ystäviä!"<br />
Hänelle kuva maailmasta on vielä lumenvalkoinen.<br />
<br />
Sitä elämässä itse harmittelen, että olen niin huono pitämään ystäviin yhteyttä. Siispä: hyvää ystävänpäivää, toverit eri aikakausilta!<br />
<div>
<br /></div>
Panu Pihkalahttp://www.blogger.com/profile/03952664158659515506noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6838615795059670675.post-18152827557044115522015-12-30T21:51:00.000+02:002015-12-30T21:51:29.580+02:00Taidetta vuodelta 2015Pikkulasten kanssa on haastavaa ylläpitää seurustelua taiteen kanssa. Mutta ei mahdotonta. Ja onneksi on Museokortti.<br />
<br />
Haluan jakaa muutaman taide-elämyksen tältä vuodelta ja haastan Sinut tekemään samoin.<br />
<br />
<b>Luontokirjallisuus</b>. Annie Dillardin <i>Pilgrim at Tinker Creek</i> on lähes parasta, mitä olen alalta lukenut. Mutta se on vieläkin vähän kesken, sillä tänä vuonna mielen kyvyt riittivät paremmin suomenkieliseen tekstiin. Reino Kalliolan klassikko, trilogia Suomen luonnosta, on ollut virvoittava tuttavuus. Kuluneena vuonna hankin puuttuvan osan: <i>Suomen luonto vuodenaikojen vaihtelussa</i> (1951).<br />
<br />
On hämmentävää, kun joku yhdistää luonnontieteellisen osaamisen ja kaunokirjallisen kyvyn. Kalliolan teosta suosittelen kaikille, joita Suomen luonto yhtään kiinnostaa. Esimerkkinä toimikoon kuvaus hirven syksystä: ”Syksyn väreissä väkevästi liekehtivä viita on metsien kruunupään häähuone.”<br />
<br />
<b>Kuvataide</b>. Akseli Gallén-Kallelan <a href="http://www.gallen-kallela.fi/" target="_blank">museo</a> sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Espoon ja Helsingin rajasaaristossa. Pyöräretki paikalle on pieni taidepyhiinvaellus, jonka varrella meri elähdyttää. Tänä vuonna kaksi näyttelyä avasivat Elämän harjulla -freskojen luonnoksia, jotka Gallén teki Porissa sijaitsevaa Juseliuksen mausoleumia varten. Olen vuosien varrella törmännyt ajoittain näihin kuviin ja monet niistä ovat suorastaan järkyttäneet. Niissä yhdistyy kansainvälinen elämän vaelluksen kuvataideperinne ja suomalainen näkemys. Esimerkiksi <a href="http://kokoelmat.fng.fi/app?action=image&iid=X0142300&profile=topicartworkbignew" target="_blank">Rakennus</a>-maalaus on pysäyttävä elämänkulun kuvaus.<br />
<br />
Joskus olisi mukavaa kirjoittaa ihan tosissaan, eli vähintään puoliksi leikillään (kirjaimellisesti), maalaussarjoista, jotka kuvaavat elämän vaellusta. Tarvaspään näyttelyteksteihin olisi teologilla muutama täydentävä huomio annettavana. Sinänsä kirja, joka on koottu näyttelyistä, on ilahduttavan tasokas.<br />
<br />
<b>Elokuvat</b>. Maikki antoi syntymäpäivälahjaksi kahdeksan leffalipun sarjakortin ja muutaman päivän päästä alkoi raskauspahoinvoinnin pitkä taival. Onneksi liput olivat voimassa pitkään ja onneksi ne olivat olemassa, sillä muuten leffarintama olisi varmaan jäänyt olemattomaksi. Inside Out -animaatiota pidän vuoden parhaimmistoon kuuluvana. Luova idea, rohkea toteutus, koskettava lopputulos.<br />
<br />
Dvd-bokseista sain katsottua muutaman klassikon niinä iltoina, kun vastaanottokykyä sellaiselle poikkeuksellisesti oli. Chaplin ei petä. Eikä omalla tavallaan myöskään Tarkovski. Katsoin ensi kertaa Ei paluuta (<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Ivan%27s_Childhood" target="_blank">Ivan’s Childhood</a>) -esikoiselokuvan, joka sisältää monenlaista silmät auki räväyttävää (jos et ensin nukahda, mikä on todellinen vaara kuolevaisille ihmisille Tarkovskin elokuvia katsellessa). Lapsen juoksu rannalla.<br />
<br />
<b>Musiikki</b>. Ajat ovat muuttuneet. Pitkään pidin sitkeästi kiinni äänilevyjen materiaalisen muodon arvosta. Tänä vuonna ostin kaksi levyä, mikä oli kaksi enemmän kuin edellisenä. Spotify jyrää. Ja kaksivuotias osaa käyttää Fisherin 1980-luvun stereoita, mikä monimutkaistaa asioita.<br />
<br />
Jukka ja Jytämimmit oli vuoden piristävin tulokas. Iloa, pilkettä, menoa. CMX:n uusin oli kelpo. Koti-isä soitti sitä usein, kun talvivaatteita puettiin (tulevaisuuden terapeuteille tiedoksi). Syksyllä kuuntelin kyllä enemmän Dinosaurus Stereophonicus -klassikon kakkoslevyä. Olen aina pitänyt siitä, mutta sanoitusten hienoutta arvostan yhä enemmän. ”Jos meillä ei ole tarinaa / näemme vain tämän huoneen.” No, ”rikkinäiset ajatukset puheista vain pahenee”.<br />
<div>
<br /></div>
Panu Pihkalahttp://www.blogger.com/profile/03952664158659515506noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6838615795059670675.post-51750321674981698232015-10-27T14:54:00.001+02:002015-10-27T14:57:17.267+02:00Raskauspahoinvointi, kieli ja kiitollisuusKieli on melko suurisilmäinen verkko todellisuuden kalastamiseen, Edward Abbeyta lainatakseni (<i>Kesä autiomaassa</i>, suom. Jussi Hirvi). Me harhautamme itseämme luulemaan, että sanojen merkitykset ovat selvempiä kuin ovatkaan.<br />
<br />
Jos haluamme ymmärtää todellisuutta, joudumme muistuttamaan itseämme siitä, että joskus yleissanat eivät kuvaa kaikkia tapauksia. Punainen on punainen, mutta entä jos kyse on vihoviimeisestä värisävystä punaisen ja keltaisen välillä? Kumpi se on?<br />
<br />
Usein unohdamme, että sanat ovat suuntaviittoja, eivät tarkkoja määritteitä. Kun käytetään sanaa raskauspahoinvointi, ajatukset siirtyvät tiettyyn suuntaan. Odottava äiti on aamuisin pahoinvoiva. Kuten sanat yleensä, tämäkin sana tavoittaa ennen kaikkea keskimääräisen merkityksen. Odottava äiti voi kohtalaisen pahoin ja tämä tapahtuu raskauden alkuvaiheilla (keskimäärin viikoilla 5-14). Olotila on kurja, mutta useimpia äitejä auttaa tieto siitä, että he kärsivät hyvän asian puolesta.<br />
<br />
Tarkoitukseni ei ole vähätellä kenenkään raskauspahoinvointia (etenkään, koska olen mies), mutta haluan nostaa esiin heitä, jotka joutuvat kärsimään poikkeuksellisen paljon. Ei nimittäin ole kohtuullista, että samaa raskauspahoinvointi-sanaa käytetään kaikista tapauksista. Eräs tuntemani äiti harmitteli ikävää raskauspahoinvointia ja selvisi, että hän oli lopulta oksentanut kerran. Ei ole epäilystä siitä, etteikö hän olisi kokenut ikävää kuvotusta. Mutta osa naisista oksentaa satoja kertoja.<br />
<br />
Jokainen meistä, myös miehistä, muistanee, millaista on olla mahataudissa: kuinka kurjaa on, kun mikään ei pysy sisällä ja joutuu vain oksentamaan ja makaamaan. Usein tätä kestää päivän. Se on ankeaa. Jos tauti jatkuu toisen päivän, se ryydyttää. Kuinka pitkään tätä pitää sietää? Kolmas päivä on vielä tuskaisempi, mutta lohdullista on tietoisuus siitä, että yleensä mahataudit eivät kestä kovin montaa päivää.<br />
<br />
Kuvitelkaamme, että tauti jatkuukin vielä toiset kolme päivää. Mikään ei pysy sisällä, ruumis riutuu ja mieli turtuu. Sitten koittaa seuraava viikko: ja sama oksentelu jatkuukin yhä! Kaksi viikkoa on täynnä – ja vielä se jatkuu! Se, mikä tuntuu kurjalta jo yhden päivän ajan, jatkuukin aina vain ja aina vain.<br />
<br />
<a href="http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00170" target="_blank">Kirjoista</a> voi lukea, että paha raskauspahoinvointi kohtaa yhtä naista sadasta. Useimmilla oksentelu loppuu raskausviikkoon 14 mennessä. Mutta ei kaikilla. Joissain erittäin harvinaisissa tapauksissa pahoinvointi jatkuu jossain muodossa läpi koko raskauden. En tiedä, miten he selviävät. Ja tästä seuraa piina myös sille prosentille naisista, josta äsken puhuttiin: he eivät voi olla satavarmoja, että pahoinvointi todella loppuu viikon 14 tuntumassa. Pelko lisääntyy, kun oksennat vaikkapa kolme viikkoa putkeen ja mieli on hajalla. Entä jos tämä kestää koko raskauden?<br />
<br />
Mitä sanaa tällaisesta olotilasta pitäisi käyttää? ”Raskauteen liittyvä ääripahoinvointi”? Ei kovin ytimekästä, mutta realistisempaa. Vakavista oireista kärsivän naisen ja hänen läheistensä näkökulmasta on nimittäin sangen rasittavaa, kun muut olettavat, että kyse on suurin piirtein tavallisesta ilmiöstä.<br />
<br />
Meidän perheessämme ensimmäinen raskaus vaati monen viikon vuodelevon, mutta nestemäinen ravinto sentään pysyi osittain sisällä. Toisessa raskaudessa sekään ei pysynyt. Onneksi sairaalaan ei ole kotoa pitkä matka, niin tiputukseen pääsi nopeasti.<br />
<br />
Kirjoitan tämän kahdesta syystä. Haluan kiinnittää tähän ongelmaan huomiota ja herättää arvostusta niitä naisia kohtaan, jotka selviävät moisesta.<br />
<br />
Omakohtaisesti arvostan vaimoa vielä enemmän sen vuoksi, että hän selvisi myös <a href="http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00169" target="_blank">hepatogestoosi</a>sta (hepatoosi, kolestaasi; raskaalla lapsella on monta nimeä). Odottavat pariskunnat: jos äiti kutisee pahasti, vaatikaa raskausmyrkytystutkimuksen lisäksi maksa- ja sappiarvoista kokeet. Kutina on erittäin rasittavaa, mutta sen lisäksi hepatoosiin sisältyy alle prosentin kohtukuolemariski. <span style="font-size: x-small;">(<a href="http://pikkusiskosaisiivet.blogspot.fi/" target="_blank">Eräässä blogissa</a> on koskettava kertomus eräästä sellaisesta tapauksesta ja elämän jatkumisesta lopulta sen jälkeen: odottavat äidit, miettikää vakavasti, kannattaako lukea tätä raskausaikana.</span>)<br />
<br />
Esikoisen synnytys käynnistettiin ”pystymetsästä” lasketun ajan lähellä todetun hepatoosin vuoksi, ja kyllähän sitä savottaa riittikin. Onneksi kaikki meni lopulta hyvin, niin kuin toisenkin lapsen kohdalla. Tällä kertaa kutina alkoi aiemmin ja oli voimakkaampaa, ja hepatoosin uusiminen oli selviö. Todennäköisyys uusimiseen on 50 %, joten tätä osasimme pelätäkin. Lopulta eräässä kokeessa (joita olisi voinut ottaa enemmän ja jo aiemmin, ajattelin) sappiarvo oli yli 20-kertainen normaaliin nähden ja osastolle tuli pikalähtö.<br />
<br />
Tämä teksti on samalla kiitollisuuden osoitus kaikille, jotka tukivat meitä näiden kahden raskauden aikana. Erityisesti kiitämme kaikkia heitä, jotka nyt rukoilivat puolestamme niinä pitkinä päivinä, kun synnytyksen käynnistämistä odoteltiin ja vauvan sydämenlyöntejä tiheään kuunneltiin. Kansankirkollisessa luterilaisuudessa toisinaan unohdetaan esirukouksen suuri ja lohduttava voima, vaikka Isä meidän -rukoukseen keskittymisessä on myös vahvuutensa. Tunsin ainakin itse suurta lohdutusta ja toivon vahvistusta, kun ystävät eri maista kertoivat rukoilevansa.<br />
<br />
Vauva sai syntyä tavallista tietä, äiti sai tällä kertaa tuntea ponnistustarvetta ja tapahtuman nopeus oli siunauksellinen. Lapsivuodeosaston ikkunoista näkyi kuusi kirkontornia, myös rakas Tuomiokirkko, ja syksyn kultalehtien keskeltä nousi väkivahva kiitollisuus kohti taivaita.<br />
<br />
<span style="font-size: x-small;">(Soundtrack: </span><br />
<span style="font-size: x-small;">Sibelius: Andante Festivo</span><br />
<span style="font-size: x-small;">Jukka Leppilampi: Space of Emotions</span><br />
<span style="font-size: x-small;">Sigur Rós: Von</span><br />
<span style="font-size: x-small;">Enigma: Return to Innocence)</span>Panu Pihkalahttp://www.blogger.com/profile/03952664158659515506noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6838615795059670675.post-5312868533911165922015-09-01T21:12:00.001+03:002015-09-01T21:13:02.814+03:00Kiitollisuus ja hetkessä eläminen <i>(Isyysvapaan päättyessä)</i><br />
<br />
Torsti Lehtinen on kiteyttänyt dostojevskiläisen osuvasti: miten ihminen selviytyy onnellisuudestaan?<br />
<br />
Pidän elämässä ihanteellisena sitä, että ei valita turhasta. Tämän asenteen toinen nimi on kiitollisuus. Aina siitä lähtien, kun opin, millaista ihmiselämä on yleensä maailmassa ja millaista se on yleensä ollut historiassa, olen pitänyt suomalaista keskivertoelämää valtavan etuoikeutettuna. Kristitylle kyse on vielä siitä, että Jumala on siunannut suurilla lahjoilla. Vaikka vastoinkäymisiä olisikin, things could be worse, kuten irlantilaiset sanovat. A lot worse.<br />
<br />
Kiitollisuuden ja ei-valittamisen ohella korostuu hetkistä nauttiminen. Elämä on nyt. Kaikki opetukset tähän liittyen kuulostavat kliseiltä, mutta vain siksi, että ne ovat niin pysyviä ja perustavanlaatuisia. Kuolema koittaa ja uhkaa, kaikki on rajallista. Nykyhetkessä eläminen on avain ylipäätään elämiseen.<br />
<br />
Pienten lasten kasvattaminen sekä vahvistaa että haastaa tämän elämänasenteen. Vauvat ja lapset elävät hetkessä ja opettavat tekemään samoin; ja kuitenkin samaan aikaan työtä riittää jatkuvasti heistä huolehtimisessa. Zen-mestarillekin olisi haastetta pienten lasten vanhempana!<br />
<br />
Käännekohdissa on helppo muistaa asioiden arvo, mutta jatkuvassa arjessa se on paljon vaikeampaa. Elämän ”ruuhkavuosia” elävä ihminen, joka yrittää pärjätä nykyajan työelämässä ja samalla huolehtia perheestään, kohtaa todellisen haasteen hetkessä elämisen suhteen.<br />
<br />
Olen yrittänyt vähintään kerran päivässä muistaa ja havahtua siihen, kuinka valtava ihme on pieni lapsi. Usein tämä tapahtuu, kun katselee juuri päiväunille nukahtanutta lasta. Hänen kasvonsa ovat autuaat, suorastaan pyhät. Yhtäältä haavoittuvaiset, toisaalta kaikkea vahvemmat.<br />
<br />
Omakohtaisesti olen sitä mieltä, että isyys- ja hoitovapaa on ollut eräs elämän parhaista ajoista. Tämä ei tarkoita, että aina olisi ollut mukavaa. Mutta useimmiten on ollut, ja siitä olen hyvin kiitollinen.<br />
<br />
Samalla tiedostan sen, miten etuoikeutettua on, että voi olla kotona. Suomessa monet tuet ovat kansainvälisesti hyviä, mutta silti kaksivuotiaan kotihoidontuki on sellainen, että tilanne vaatii käytännössä säästöjä, puolison hyväpalkkaista työtä tai tarkkaa rahankäyttöä. Oma onni herättää väistämättä myös syyllisyyttä ja kyselyä siitä, miksi ei jaksa tai kykene auttamaan muita enemmän.<br />
<br />
Hyvä niin, kunhan syyllisyys ei lamauta liikaa. Ihmisen omantunnon on syytäkin pysyä hereillä. Pohjoismaisilla perusihmisillä on valtavasti mahdollisuuksia auttaa muita, sekä kotimaassa että kaukomailla. Joka päivä on haaste olla kiitollinen ja samalla miettiä, miten voisi auttaa.<br />
<br />
P.S. Tässä <a href="https://www.kirkonulkomaanapu.fi/lahjoita/kehitysyhteistyon-leikkaukset/" target="_blank">yksi auttamismahdollisuus</a>.<br />
<br />
P.P.S. Muutama kuva kesältä, hetkessä elämistä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5Jq4If28wFOAgnAIT6O0WgWhNEQRqRMudXd2E8yUfKkWK4_TH8GSRK-_z7QqmVjPxqO7H1_BTlJ0Phbzz3J4KzEJyOGEvFNif2diETLkV5ibIdgPgf0WqhmT1rpAencNA0KbT0x4hg3hV/s1600/IMG_0726.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="238" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5Jq4If28wFOAgnAIT6O0WgWhNEQRqRMudXd2E8yUfKkWK4_TH8GSRK-_z7QqmVjPxqO7H1_BTlJ0Phbzz3J4KzEJyOGEvFNif2diETLkV5ibIdgPgf0WqhmT1rpAencNA0KbT0x4hg3hV/s320/IMG_0726.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEggSTqbm8F6_lqGwvqZS_M0Tt1HfE1vYtd-9bM0fcK1O34IM7_qkn7RqaWH-QKFS_GcKV1yLPqT3Yi1Bi3nMN7YMpuwCbg1FS5qTXERCoY0xxGSu8ZqCF2smtl-x_2jzsKvgFxM50qkI3OO/s1600/IMG_0732.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="238" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEggSTqbm8F6_lqGwvqZS_M0Tt1HfE1vYtd-9bM0fcK1O34IM7_qkn7RqaWH-QKFS_GcKV1yLPqT3Yi1Bi3nMN7YMpuwCbg1FS5qTXERCoY0xxGSu8ZqCF2smtl-x_2jzsKvgFxM50qkI3OO/s320/IMG_0732.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjFYT2DfG89bw_yg_EqU93hiStZFeb1eMQ0L_9hpONvZhehOUxTo3u8e2401MUp_Mds5jp9swhipx5NTDqWviJ_U9k-kHA3FTY15z5ar5UXLl4BTFBNsuO3KZ-FZxD42CqOI-HL0Y9Y3I45/s1600/IMG_0680.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="238" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjFYT2DfG89bw_yg_EqU93hiStZFeb1eMQ0L_9hpONvZhehOUxTo3u8e2401MUp_Mds5jp9swhipx5NTDqWviJ_U9k-kHA3FTY15z5ar5UXLl4BTFBNsuO3KZ-FZxD42CqOI-HL0Y9Y3I45/s320/IMG_0680.JPG" width="320" /></a></div>
<div>
<br /></div>
Panu Pihkalahttp://www.blogger.com/profile/03952664158659515506noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6838615795059670675.post-68512098426229790272015-07-24T12:30:00.000+03:002015-07-24T12:30:45.921+03:00Sinfoninen takojaParasta radiokerrontaa, mitä olen vähään aikaan kuullut, on tarjonnut Osmo Tapio Räihälän ohjelmasarja Sibeliuksen sinfonioista ja elämänhistoriasta.<br />
<br />
<a href="http://areena.yle.fi/1-2624310" target="_blank">Sinfoninen takoja</a> on seitsenosainen saavutus, joka onnistuu yhdistämään kiehtovan tarinankerronnan ja musiikkitieteellisen analyysin. Ei suinkaan helppo tehtävä. Räihälä on itse säveltäjä, mikä auttaa asiassa, mutta harva säveltäjä on näin sujuvasanainen.<br />
<br />
Sarja lähetettiin alun perin keväällä, jolloin yritin aina syöttää pojalle välipalaa hitaasti, jotta ehtisimme kuunnella lähetyksen suorana. Onneksi osat löytyivät tovin aikaa myös netistä. Nyt ohjelma esitetään kesän aikana toiveuusintana perjantaisin klo 11 ja osat ovat jälleen hetken Areenassa.<br />
<br />
Sibeliuksesta voisi kirjoittaa paljonkin. Tyydyn henkilökohtaisiin huomioihin. Itselleni rakkaimpia Jannen sävellyksiä olivat ensiksi <a href="http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/sibelius-johtaa-andante-festivonsa" target="_blank">Andante festivo</a> ja <a href="https://www.youtube.com/watch?v=Rkh4a4gy35s" target="_blank">kolmannen sinfonian</a> toinen osa, joita opiskeluaikana paljon kuuntelin. Lapsuuden kodista olivat toki jo tuttuja Finlandia, viulukonsertto ja Karelia-sarja, jotka kaikki ovat selkäytimessä.<br />
<br />
Vähitellen laajensin sinfonioiden kanssa seurustelua. Ne ovat kuin persoonia: jos haluaa tutustua paremmin, niiden kanssa on välttämätöntä viettää aikaa. Vähitellen paljastuu aina uusia puolia, vaikka perusluonne käy toki selväksi jo ensi tapaamisilla.<br />
<br />
Kolmas sinfonia, jota myös tuorein <a href="http://areena.yle.fi/1-2652371" target="_blank">Sinfonisen takojan uusintajakso</a> käsittelee, on kaikkinensa kiehtova teos ja yksi suosikeistani. En tiennyt mitään siitä, että kyseinen sinfonia on säveltäjän uskonnollisimpia. Uskonnollisuus on toki vaikeasti määriteltävä asia sinfonioiden suhteen, mutta näkemyksen taustalla on Sibeliuksen kommentteja sinfonian osista: esimerkiksi kolmannessa osassa kuullaan teema, jota Janne kutsui ”rukoukseksi Jumalalle” (en tiedä, kirjoittiko Janne sanan isolla vai ei). Rukouksena se on hieno: täynnä iloa ja kiitosta, kenties Marjatan pojan ylösnousemuksen suuntaisesti, sen tuottaman riemun taustaa vasten.<br />
<br />
Olen samaa mieltä heidän kanssaan (kuten G. H. von Wright), jotka näkevät suomalaisuuden ymmärtämisen olennaiseksi taustaksi Sibeliuksen musiikin ymmärtämiselle. Pohjimmiltaan kyse lienee samankaltaisen identiteetin omaamisesta. Väitöskirjani kieliasua ansiokkaasti auttanut Sibelius-tutkija <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Glenda_Goss" target="_blank">Glenda Goss</a> on esimerkiksi sangen hyvin perillä Sibben ajatusmaailmasta, vaikkei suomalainen olekaan.<br />
<br />
Tällainen identiteetti vaatii luonnossa vietettyä aikaa ja sen ilmiöiden tuntemista. Boreaalinen luonto saa Sibeliuksen musiikissa sävelasunsa puoliksi mystisellä, puoliksi havaintoperäisellä tavalla. Itse en ollut vielä, eri syistä, tutustunut kunnolla <a href="https://www.youtube.com/watch?v=j4HViJLm2yw" target="_blank">viidenteen sinfoniaan</a> ennen tätä kevättä ja Sinfonista takojaa. Kun ensi kertaa kuuntelin ajatuksella ja tunteella lopun joutsenteeman, oli hämmentävää huomata, että tunnistin sen – kuulin siinä sen äänen ja ilmiön, jota joutsenet ilmentävät lentäessään. Samalla viidennen sinfonian elämänilo puhutteli syvästi pikkulapsen elämäniloa läheltä seurannutta koti-isää.<br />
<br />
Ehkä kirjoitan joskus lisää kolmannen sinfonian toisesta osasta, joka tiivistää ihmisen elämänpolkua meditatiivisella kiteyttämisen taidolla. Mutta suosittelen lämpimästi kuuntelemaan paitsi itse teosta, myös sitä, mitä Räihälällä on sanottavaa Sinfonisessa takojassa.<br />
<div>
<br /></div>
Panu Pihkalahttp://www.blogger.com/profile/03952664158659515506noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6838615795059670675.post-83828189394383244562015-06-30T17:46:00.001+03:002015-06-30T17:46:50.298+03:00Keltainen SuomenlinnaEnsin tulevat vuodenajat. Luonnon rytmeihin iän myötä tapahtuvalla heräämisellä on vaiheita. Vuodenaikojen jälkeen tulevat välivuodenajat. Sitten yksittäiset kukat, etenkin keväällä.<br />
<br />
Viimeisin vaihe itselleni on heinien ja muiden pitkien kesäkasvien kukinta. Se meni aiemmin samalla tavalla sujuvasti sivusta kuin linnun laulu ennen havahtumista (tai elämän kesä, lapsiperhevaihe, jos ei pidä varaansa). Kyllähän sen sivusilmällä huomasi, muttei todella havainnut tai kanssaelänyt. Nyt, kun katsoo kesäkuun lopussa piennarta, alkaa soida Akatistos luomakunnalle.<br />
<br />
Suomenlinnassa on juuri nyt poikkeuksellisen helppoa huomata kesäkukkien kauneus. Syvän keltainen kasvi loistaa kirkkaana kaikkialla ja luo järisyttävän kontrastin taivaansinisen kanssa. Ihmiset käyskentelevät kauneuden keskellä ja ovat omituisen hiljaa, ehkä varoen sitä, ettei lumous särkeydy. Tai sitten kesän keltaääni on vain niin vahva, että se sulkee muut soundit syliinsä.<br />
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhSb5IdWAhwVR6cKatRpHYm7OVhoFvebn-gA5c9MW4Q_7G1IJFAeB_y0k1BMtpYRwPYE0di5iILH00IFW-b7u8xKO4QcUZJDRoClMl2krYfYjaIZokIKFCddfjKBqTOiI99psuRWaIvCruh/s1600/IMG_0728-001.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="238" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhSb5IdWAhwVR6cKatRpHYm7OVhoFvebn-gA5c9MW4Q_7G1IJFAeB_y0k1BMtpYRwPYE0di5iILH00IFW-b7u8xKO4QcUZJDRoClMl2krYfYjaIZokIKFCddfjKBqTOiI99psuRWaIvCruh/s320/IMG_0728-001.JPG" width="320" /></a></div>
<div>
<br /></div>
Panu Pihkalahttp://www.blogger.com/profile/03952664158659515506noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6838615795059670675.post-41383552356118357402015-05-27T21:26:00.001+03:002015-05-27T21:26:12.377+03:00Kevään riemu ja G.M. Hopkins<i>Kevättä ei mikään kauniimpaa –</i><br />
<i>kun putkahtaen kiertyy ruoho rehevänä esiin…</i><br />
<br />
Yksi parhaita kevätrunoilijoita minulle on irlantilainen <a href="http://www.poetryfoundation.org/bio/gerard-manley-hopkins" target="_blank">Gerard Manley Hopkins</a> (1844–1889). Hän on Suomessa kohtalaisen vähän tunnettu, mutta monien runoilijoiden arvostama; esimerkiksi Kirsi Kunnas on suomentanutkin muutaman hänen runoistaan (kuten lainauksen yllä). Se vaatiikin kunnasmaista taitoa: Hopkins leikittelee sanoilla sellaisella tavalla, jonka kääntäminen on toisinaan mahdotonta. Ainoa vaihtoehto on luoda itse uutta, samassa sävellajissa.<br />
<br />
Hopkinsin kevätruno ”Spring” on malliesimerkki hänen runotaiteestaan: sanat soljuvat hämmästyttävän soinnukkaasti, mutta tyylittely ei ole itsetarkoituksellista, vaan muoto ja sisältö palvelevat aina toisiaan. Suomenkieliselle lukijalle runo tarjoaa haasteen, sanoja on maisteltava ja ehkä sanakirjaakin käytettävä. Mutta ensilukeminen kannattaa tehdä sydämen korvin.<br />
<br />
<i>Nothing is so beautiful as Spring – </i><br />
<i> When weeds, in wheels, shoot long and lovely and lush; </i><br />
<i> Thrush’s eggs look little low heavens, and thrush </i><br />
<i>Through the echoing timber does so rinse and wring </i><br />
<i>The ear, it strikes like lightnings to hear him sing;</i><br />
<i> The glassy peartree leaves and blooms, they brush </i><br />
<i> The descending blue; that blue is all in a rush </i><br />
<i>With richness; the racing lambs too have fair their fling. </i><br />
<i><br /></i>
<i>What is all this juice and all this joy? </i><br />
<i> A strain of the earth’s sweet being in the beginning</i><br />
<i>In Eden garden. – Have, get, before it cloy, </i><br />
<i> Before it cloud, Christ, lord, and sour with sinning, </i><br />
<i>Innocent mind and Mayday in girl and boy, </i><br />
<i> Most, O maid’s child, thy choice and worthy the winning.</i><br />
<br />
Hopkins oli jesuiittapappi, joka kirjoitti kuulemma salaa itseltäänkin. Kun runot aikanaan löydettiin, ne olivat sensaatio. Hopkins uudisti runotaidetta, mutta oli ainutlaatuinen myös luonnon ja kristinuskon yhdistäjänä. Itse tutustuin häneen <a href="http://josephsittler.org/biography/" target="_blank">Joseph Sittler</a>in kautta. Sittler liitti Hopkinsin runot ekoteologiaan, mikä oli vähintään kohtuullista, sillä 1800-luvun runoilija oli itse yksi varhaisista kristillisistä luonnonsuojelun puolestapuhujista (ks. esim. <a href="http://www.poetryfoundation.org/poem/173655" target="_blank">Binsey Poplars</a> -runo).<br />
<br />
Hopkinsin uskonkäsitys, eli samalla elämänkäsitys, on samansuuntainen kuin omani: elämän perustavimmat asiat ovat samalla syvimpiä uskonnollisia asioita. Kevään riemu on Hopkinsille itseisarvoisen hienoa, mutta samalla se todistaa hänelle Jumalan voimasta (vrt. kotoinen Suvivirsi). Toinen Hopkinsin kevätruno, <a href="http://www.bartleby.com/122/18.html" target="_blank">The May Magnificat</a>, liittää yhteen kevään elämänvoiman ja katolisen Maria-uskon, mutta se on jo toisen kirjoituksen aihe.<br />
<br />
<i>Kevättä ei mikään kauniimpaa –</i><br />
<i>kun putkahtaen kiertyy ruoho rehevänä esiin… </i><br />
<i>Se meille muistuttaapi </i><br />
<i>hyvyyttäs, Jumala,</i><br />
<i>ihmeitäs julistaapi</i><br />
<i>se vuosi vuodelta. </i>Panu Pihkalahttp://www.blogger.com/profile/03952664158659515506noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6838615795059670675.post-18896856177750003842015-05-05T20:40:00.001+03:002015-05-05T20:40:45.927+03:00 Kuka tuhosi Hvitträskin metsän?<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<i style="text-align: start;"><span style="font-size: x-small;">(julkaistu Kirkkonummen Sanomien numerossa <a href="http://arkisto.epaper.fi/kirkkonummensanomat/lehdet/2000/torstai-75201" target="_blank">35/2015</a> (7.5.2015, netissä 5.5.), s. 15)</span></i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i style="text-align: start;"><span style="font-size: x-small;"><br /></span></i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjN7GPQfYi6iRnfYzsHFLCrg7d1JXbLn0rTYk24X0Nh4Jn_iQLCe-aOsgVYA8Kt-9UFd5aQjvA1o_YoXhjdgFXYhWB8zp4ucf3Y_lvfV382XAICRy_Os-kkVhfhQNURAbXhAxcvMaeMtivk/s1600/Hvitrask+hakkuut.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjN7GPQfYi6iRnfYzsHFLCrg7d1JXbLn0rTYk24X0Nh4Jn_iQLCe-aOsgVYA8Kt-9UFd5aQjvA1o_YoXhjdgFXYhWB8zp4ucf3Y_lvfV382XAICRy_Os-kkVhfhQNURAbXhAxcvMaeMtivk/s1600/Hvitrask+hakkuut.JPG" height="213" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="MsoNoSpacing">
Hvitträsk on Kirkkonummen ykkösnähtävyys
kulttuuriympäristönä. Eliel Saarisen, Armas Lindgrenin ja Herman Geselliuksen
kartanolinna on kansallisesti ainutlaatuinen arvokohde ja kansainvälisesti
tunnettu matkailunähtävyys. Kevättalvella 2015 koettiin tyrmistys:
Senaattikiinteistöt päätti hakata metsän kartanon vierestä. Lähes kaikki kuuset
on kaadettu ja maisema on paikoitellen avohakattu.</div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiKumF6zeAiA-uiS68tz03BTo0t9yUSYYf7sK9QGuEBsz9_XwOG7av1k4z2shJw5OPK_CIchqFtSuEd5RU8KozQB6nTOtr1LAB4_LGVHZHpfHpfkejo4kbiKdR7l-FfU8pKxJL77VhyszIO/s1600/IMG_4929.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiKumF6zeAiA-uiS68tz03BTo0t9yUSYYf7sK9QGuEBsz9_XwOG7av1k4z2shJw5OPK_CIchqFtSuEd5RU8KozQB6nTOtr1LAB4_LGVHZHpfHpfkejo4kbiKdR7l-FfU8pKxJL77VhyszIO/s1600/IMG_4929.JPG" height="213" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<b>Kohtuuttoman rajut
hakkuut<o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Senaattikiinteistöt perustelevat hakkuita
turvallisuussyillä, mutta kantojen perusteella puut eivät olleet lahoja.
Lisäksi on kaadettu aivan terveitä vanhoja mäntyjä. Kyseessä ei valitettavasti
ole edes ensi kerta, kun alueella hakataan vanhaa metsää. Tällä kertaa asiasta
tekee vielä vakavamman ja surullisemman se, että hakkuut on toteutettu hautojen
vierestä. </div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEioikpVPKQuDxnNDz9UjLCi-09dO2_Oic7TFfuR-z6kS2sReqpwRbhUpDOpAHqHwSWpGcAbLey8I2jqNWqgXAEPvfM-LFRtXeQFUBTdHT98H8GwvODwEvWC5gKRhnM3pUzBamvjW3D3EUO2/s1600/IMG_4935.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEioikpVPKQuDxnNDz9UjLCi-09dO2_Oic7TFfuR-z6kS2sReqpwRbhUpDOpAHqHwSWpGcAbLey8I2jqNWqgXAEPvfM-LFRtXeQFUBTdHT98H8GwvODwEvWC5gKRhnM3pUzBamvjW3D3EUO2/s1600/IMG_4935.JPG" height="213" width="320" /></a></div>
<b><br /></b>
<b>Hautapaikan häirintä</b><br />
<div class="MsoNoSpacing">
Hvitträskin maasto valittiin muinoin kartanon paikaksi sen vuoksi, että alue oli luonnonkaunis. Monet Suomen kuuluisimmista taiteilijoista nauttivat Hvitträskin puumaisemista. Eliel Saarinen niitti mainetta myös ulkomailla, mutta halusi tulla haudatuksi Hvitträskin rinteeseen, tummanvihreän kuusikon keskelle.</div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Eliel ja Loja Saarisen sekä Herman Geselliuksen hauta on ollut olennainen osa myös matkailukäyntejä Hvitträskissä. Pehmeä neulaspolku on lähtenyt mäen laelta ja laskeutunut satumaisen kuusikon halki hautapaikalle. Nyt maisema on kuin sodan jäljiltä, kuten viereisestä kuvasta näkyy. Polkua ympäröivät hakkuujäte ja kannot. Maisema on runneltu, eikä sitä ole edes viitsitty siistiä. Polun päälle katkennut puukin on sahattu hät’hätää poikki vain polun leveydeltä.</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh89sngoQTQ1WaGSVP66MbJURqeVmXvSOdom_dfVP2RpRRl6Rqsf1rGHgCCjdQ6eJjUULBidZxAZiIPyB8SomOLVPmLoePjA0tHJiv2l346UnDMAKPEG2_tiG2Nwtc4P5mwUqZJGJrpzucO/s1600/IMG_4933.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh89sngoQTQ1WaGSVP66MbJURqeVmXvSOdom_dfVP2RpRRl6Rqsf1rGHgCCjdQ6eJjUULBidZxAZiIPyB8SomOLVPmLoePjA0tHJiv2l346UnDMAKPEG2_tiG2Nwtc4P5mwUqZJGJrpzucO/s1600/IMG_4933.JPG" height="213" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<b>Vaurioita myös matkailulle<o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Hvitträskin vanhan metsän hakkuut ovat tuhoisia monella tavalla. Ne runnoivat hienon ekosysteemin. Ne vaurioittivat vakavasti kulttuurimaisemaa. Ne riistivät kunnan asukkailta ja vierailijoilta esteettisesti kauniin ja virvoittavan maaston. Tämän lisäksi ne ovat huolestuttava vahinko myös matkailuelinkeinolle. Eliel Saarinen on yhä sangen tunnettu etenkin Yhdysvalloissa. Mitä ajattelee amerikkalainen turisti, kun hän lähtee kohti Saarisen hautaa ja päätyy hakkuuaukealle?</div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Toisaalta Senaattikiinteistöjä voisi myös kiittää rehellisyydestä matkailumainonnassa. Yleensä eri maissa piilotellaan pahimpia hakkuita, tai ainakaan niitä ei toteuteta kuuluisimpien matkailunähtävyyksien tonteilla. Senaattikiinteistöt sen sijaan antavat totuudenmukaisen kuvan siitä, miten Suomessa usein kohdellaan metsiä.</div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjhx6_DiBmHQGKmWWj9STHNS87Xh1lS8AxqO38NB2cHaNKkX3LI7wmk0SJz6Nj4zex38RxYPZr65G-oJ_wmWllJX5t-03iLgtXSdvtUiyd1WiW6BRdFXSYUxlgTObnKPx-ooaR8LzWwxc5v/s1600/IMG_4917.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjhx6_DiBmHQGKmWWj9STHNS87Xh1lS8AxqO38NB2cHaNKkX3LI7wmk0SJz6Nj4zex38RxYPZr65G-oJ_wmWllJX5t-03iLgtXSdvtUiyd1WiW6BRdFXSYUxlgTObnKPx-ooaR8LzWwxc5v/s1600/IMG_4917.JPG" height="213" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<b>Rahan valta ja välinpitämättömyys<o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Jostain löytyvät ne henkilöt, jotka antoivat määräyksen hakata Hvitträskin vanhan metsän tällä tavalla. He ovat yhtäältä syyllisiä, mutta ongelma on laajempi. Lopulta metsän tuhosi se kulttuuri, johon suomalaiset ovat langenneet: taloudellisen hyödyn kulttuuri, joka ei piittaa syvemmistä arvoista. Vanhoja metsiä on jäljellä todella vähän, mutta silti niitä hakataan jatkuvasti, kuten tänä keväänä on koettu esimerkiksi Kemiönsaaren Purunpäässä ja Suomussalmen Pesiöjärvellä. Metsien arvostajat, joita on paljon, jäävät jatkuvasti tappiolle pelkän rahallisen arvon jyrätessä.</div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Mitä voidaan tehdä? Jos ei muuta, niin ainakin ilmaista surua ja tyytymättömyyttä. Kirkkonummella Kristityt luonnon puolesta ry. (A Rocha) järjestää<a href="https://www.facebook.com/events/1431970607106517/" target="_blank"> suruhartauden vanhojen metsien puolesta tiistaina 12.5. klo 19</a> Hvitträskin lähistöllä. Silloin vietetään suomalaisuuden päivää, mikä tarjoaa oivan tilaisuuden miettiä sitä, mitä on jäljellä suomalaisesta metsäsuhteesta. </div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Panu Pihkala</div>
<div class="MsoNoSpacing">
Pj, Kristityt luonnon puolesta ry. A Rocha</div>
<div class="MsoNoSpacing">
www.arocha.org</div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<b>Suruhartauden tapahtumalinkki</b> jaettavaksi: https://www.facebook.com/events/1431970607106517/</div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<b>Video </b>hakkuista: https://www.youtube.com/watch?v=JroJ6oXutVM&feature=youtu.be<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Asian esiin nostanut Päivän Byrokraatti –blogi: <a href="http://paivanbyrokraatti.com/2015/05/02/pb-hvittraskin-tuho/">http://paivanbyrokraatti.com/2015/05/02/pb-hvittraskin-tuho/</a></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Verkkolehti Viisykkösen artikkeli: <a href="http://viisykkonen.fi/uutiset/hvittr%C3%A4skin-museon-er%C3%A4maamets%C3%A4-kaadettiin">http://viisykkonen.fi/uutiset/hvittr%C3%A4skin-museon-er%C3%A4maamets%C3%A4-kaadettiin</a></div>
<div class="MsoNoSpacing">
[Rakennuttajapäällikön argumentit eivät vakuuta, ja ovat valitettavasti oireiden kuva.]</div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Museoviraston kuvaus Hvitträskin alueesta ”Valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä”: <a href="http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=948">http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=948</a></div>
<div class="MsoNoSpacing">
[Lainaus: ”Rakennusryhmän ympärillä olevaa istutettua puutarha- ja piha-aluetta ympäröi hoidettu luonnonmaisema uimarantoineen, kulkureitteineen ja oleskelupaikkoineen sekä koskemattomampi jylhä metsä- ja rantamaisema.”]</div>
Panu Pihkalahttp://www.blogger.com/profile/03952664158659515506noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6838615795059670675.post-69135588679535027212014-10-23T14:57:00.001+03:002014-10-23T14:57:52.821+03:00EnsilumiEnsilumeen pitäisi suhtautua kuten Japanissa kirsikkapuiden kukintaan.<br />
Kansallinen vapaapäivä. Kaikki ulos ihmettelemään ja iloitsemaan.<br />
<br />
Jos joku protestoi, että talven tulossa ei ole juhlimista, niin hän voi juhlia kiitollisuudella päättyvää syksyä ja kesää.<br />
<br />
Muut voivat hämmästellä sitä, kuinka ääriviivat piirtyvät uusiksi.<br />
Maailmassa on uusi valo, ainakin hetken.<br />
Polut muuttuvat valkoisiksi säteiksi.<br />
Keltaiset lehdet kuorrutetaan, koristellaan, kunnes talvi syö ne. <br />
Katot kääntävät takkinsa, täysin, mustasta valkoiseksi.<br />
Hiljaisuudessa voi kuulla ajan äänen, kun lumi laskeutuu. Panu Pihkalahttp://www.blogger.com/profile/03952664158659515506noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6838615795059670675.post-51428443130098966782014-09-07T21:29:00.003+03:002014-09-07T21:29:59.720+03:00Muistan kesän<i>Kesä jonka kerran elää sain</i><br />
<i>mielestä ei haihdu milloinkaan</i><br />
<br />
Lämpö, valo ja hymy.<br />
Kun kesää 2014 katsoo taaksepäin, soi mielessä <a href="https://www.youtube.com/watch?v=Xvn5m3UsD_o" target="_blank">vanha klassikkolaulu</a>. Kesän valloittavin hymy on ollut uusin: yksivuotiaan valovirne.<br />
<br />
Tomerat askeleet<br />
vielä hivenen haparoivat<br />
hiekkarannalla<br />
tuulessa ja auringossa.<br />
<br />
Valo läpäisee kaiken.<br />
<br />
Tällaisia kesiä ei voi elää monia.<br />
<br />
Aika tekee tehtävänsä, mutta valitettavasti myös historia. Ihmiskunnan velat lankeavat maksettavaksi, vääjäämättä. Terveys, ylellisen vakaat yhteiskuntaolot, lämpenevän ilmaston toistaiseksi suosiolliset rantasäät – kaikki muuttuu, nopeammin tai hitaammin. Tulevaisuudessa entistä useampi myös meistä länsimaalaisista muistelee ”kesää, jonka kerran elää sain”.<br />
<br />
Mutta valosta on silti oltava kiitollinen. Samalla kun yrittää tehdä jotain.<br />
<br />
<span style="font-size: x-small;"><br /></span>
<span style="font-size: x-small;">p.s. Laulun sanoitus viittaa myös ikiaikaiseen viisauteen: tien (ja totuuden) löytää vain rakastamalla. Rauno Lehtinen ja Augustinus ovat ainakin tästä samaa mieltä. </span><br />
<div>
<br /></div>
Panu Pihkalahttp://www.blogger.com/profile/03952664158659515506noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6838615795059670675.post-84510619948114825902014-07-23T16:34:00.000+03:002014-07-23T16:34:12.245+03:00Kuuma kesäJos elämää kuvataan vuodenaikojen kautta, kesä ja aikuisuus osuvat yhteen. Kuulostaako tutulta: kauheasti kaikenlaista tekemistä, hellettä ja kaatosadetta, matkoja ja arkea - ja äkkiä huomaa koko ajan kuluneen?<br />Kesä, elämän turpea ja vehreä aika. <br /><br />Heinäkuussa olen muistanut suurella sympatialla heitä, joille kesä on vaikeaa aikaa. Kuumuus on monelle erittäin tukalaa. Oma sympatiani syntyi tosin etenkin 10 päivän kesäflunssasta, jonka nenäkannu lopulta voitti. <br /><br />On asioita, jotka määrittävät koko elämää ja arkea. Kun joudut terveiden maailmasta toiselle puolelle, vaikuttaa sairaus kaikkeen. Ei kaikki ole mennyttä, mutta kaikki värittyy olotilan mukaan. Jos saa olla kohtalaisen terve, pitäisi aina muistaa kiitollisuus. Ja vielä suurempaa on se, jos sairaanakin muistaa kiittää. Panu Pihkalahttp://www.blogger.com/profile/03952664158659515506noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6838615795059670675.post-45883893685499392962014-06-18T15:20:00.002+03:002014-06-18T15:21:25.042+03:00Suuri kauneusRooma, ikuinen kaupunki, ihmisen ainainen kuva.<br />
<br />
Eliitti juhlii, väki virtaa kaduilla, jokainen etsii jonkinlaista tarkoitusta elämälleen.<br />
<br />
Paolo Sorrentinon hieno elokuva Suuri kauneus (La Grande Bellezza) on aikansa kuva ja toisaalta ajaton. Musiikki ja ilmiöt liittävät elokuvan 2000-luvun alkuun. Moni on nähnyt elokuvassa Berlusconin ajan Italian kritiikkiä.<br />
<br />
Elokuvan ydin on kuitenkin ajaton: ihmisen etsintä. Juhlinta ja maine houkuttelevat. Nautinnoista ja statuksesta muodostuu elämän perusta. Ja kuitenkin jokin sisällä kalvaa: tässäkö kaikki?<br />
<br />
Ehdin pitkästä aikaa elokuviin ja valitsin leffan <a href="https://www.youtube.com/watch?v=fJfvX6zPAuQ" target="_blank">trailerin perusteella. Sen lyhyt 'saarna</a>' oli hieno. Ehkä se muistutti Waltarista? Ainakin elokuvan jälkeen, jostain syystä, poimin hyvin pitkästä aikaa Valtakunnan salaisuus -teoksen kirjahyllystä. Takakansi oli jätetty kirjanmerkiksi sivulle 288, jossa päähenkilö puhuu:<br />
<br />
<i>”Onnen oikusta sain tosiaan miehuuteni alkaessa mahdollisuuden saavuttaa kaiken, mitä nuorena olin turhaan ja kuluttavasti himoinnut”, jatkoin. ”Ystävyyttä, suosiota, ruumiin nautintoa. Jopa valtaa olisin voinut saavuttaa, jos olisin himoinnut valtaa, mutta vallanhimoa en koskaan ole ymmärtänyt. Pian tunsin vain tuhan maun suussani. Määrättömän nautinnon jälkeen olin vain lohduton. Mutta tiedän etten tahdo turvonneeksi elähtäneenä ukkona Roomassa toistella typerästi vanhoja ajatuksia ja loppuun naurettuja kaskuja.”</i><br />
<br />
Sorrentino ja Waltari soittavat samoja säveliä. Syvällä elämän keskellä on Suuri kauneus, rakkaus ja usko, kestävä perusta elämän korskan keskellä.<br />
<br />
<br />
p.s. Sorrentinolle kiitos myös johdannosta <a href="https://www.youtube.com/watch?v=ukjJDM07edE" target="_blank">Vladimir Martynovin musiikkiin</a>.<br />
<div>
<br /></div>
Panu Pihkalahttp://www.blogger.com/profile/03952664158659515506noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6838615795059670675.post-62984952000034251782014-06-02T14:33:00.000+03:002014-06-02T14:33:09.552+03:00200 000 palan palapeliJos paketin kannessa lukee 200 tuhatta, miltä kuulostaa palapelin kokoamisen aloittaminen? Väitöskirja on suurin piirtein vastaava hanke. <br />
<br />
Kotona työhuoneen seinällä riippuu 5000 palan palapeli, kaunis alppimaisema, joka koottiin lukioaikoina. Kun sitä teki ahkerasti, se syntyi kuukaudessa, hivenen ystävien avustamana tosin. <br />
<br />
Jos väitöskirja-palapeliä kokoaa kymmenen kuukautta vuodessa, neljä vuoden ajan, päädytään alussa mainittuun lukuun. (Loput kaksi kuukautta vuodesta voi laskea muihin työtehtäviin ja lomiin.)<br />
<br />
Miten edetä, jos silmien alla lukee 200 000? <br />
On luultavasti autuasta, että harva väitöskirjan aloittava opiskelija tietää, miten paljon paloja lopulta tarvitaan. Luku voisi lannistaa. <br />
<br />
Kokoamistapoja ja palapelejä on toki sangen erilaisia. Jollakulla on aloittaessaan silmiensä edessä mallikuva, palapelilaatikon kansi. Hahmo, dispositio on selvillä. Tähän yliopistot pyrkivät palapeliensä suhteen. <br />
<br />
Mutta monet palapelit ovat monimutkaisempia. Kun niitä alkaa rakentaa, paljastuu, että kannen kuva ei näytäkään kaikkea, ainakaan kaikkea olennaisinta. Palapelin kuva ja palamäärä saattaa elää rakentamisen aikana. Arkistosta paljastuukin uusi kuva palapelistä. Jostain löytyy yllättäen uusia paloja, kun sinnikkäästi etsii. Aluksi tämä tuottaa aarteenlöytäjän riemua: ihanaa, uutta! Lopuksi tämä saattaa tuottaa myös tuskaa: jotain pitäisi tehdä vielä näillekin.<br />
<br />
Ei liene kuin yksi ratkaisu: pala kerrallaan. Siten syntyvät kaikki palapelit. Onnellinen ja viisas on hän, joka kykenee nauttimaan yksittäisten palojen arvoituksista, jokaisen hetken vaatimuksesta ja lahjasta.<br />
<br />
Sillä mitä teet, kun palapeli on valmis? Iloitset, katsot kuvaa tyytyväisenä. Ehkä näytät sitä kaverille: se valmistui! Ja tällainen siitä tuli.<br />
<br />
Mutta harva jaksaa loputtomiin ihailla valmista palapeliä, ainakaan pientä. Hauskinta oli lopulta sen kokoaminen. Siksi palapelit usein puretaan ja kootaan joskus uudestaan. Niiden idea on rakentaminen, ei valmiina oleminen; matkanteko, ei perillepääsy. <br />
<br />
Väitöskirjaan ei sovellu purkaminen, mutta muuten yhtäläisyyksiä on paljon. Moni on innoissaan nimenomaan rakentamisesta, ei valmiin kuvan katselemisesta. Toki väitöskirjan ideana on, että se tuottaa muille hyötyä ja iloa, vie tiedettä eteenpäin. Valmiilla kuvalla tulee olla itseisarvo, ei vain välinearvo. <br />
<br />
Pienestä pitäen olen rakastanut palapelejä. Tässä vaiheessa, kun 200 000 palaa on luovutettu tutkittavaksi mahdollista liimaamista varten, tuntuu sangen hyvältä koota neljän palan nuppipalapelejä yksivuotiaan kanssa. Panu Pihkalahttp://www.blogger.com/profile/03952664158659515506noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6838615795059670675.post-72691695101302360132014-04-27T16:25:00.002+03:002014-04-27T16:25:37.916+03:00Kirje yksivuotiaalleEnnen kuin saavuit, luulin tietäväni monta asiaa. Niistä voisi kirjoittaa pitkään, mutta valitsen yhden sykähdyttävimmistä.<br />
<br />
Sinun kauttasi olen oppinut, mitä tarkoittaa kasvojen loistaminen ja silmien syttyminen. Olin toki onnekseni kohdannut näitä ihania ilmiöitä ennenkin, mutta Sinä olet ylittänyt kaikki aiemmat. Kun innostut, kasvoillesi syttyy valo, jota on vaikea kuvata. Sitä voisi sanoa taivaalliseksi tai tuonpuoleiseksi, sillä se on niin täyttä ja arjen-ylittävää; mutta samalla sen tekee niin kauniiksi juuri se, että tuo valo loistaa maallisessa. Kasvojesi valo on taivaallista-maallisessa, maallista-taivaallisessa.<br />
<br />
Toivon, että saisit aina säilyttää jotain tuosta katseesta, valosta, asenteesta. Että saisit elämän kaikkien kolhujenkin jälkeen heijastaa taivaallista lapsenkatseessasi; myös lapsena-aikuisuudessa.<br />
<br />
Sillä samalla kun olen ihaillut silmiesi kirkkautta, olen toisinaan pysähtynyt sen tosiasian äärelle, että aika vie vääjäämättömästi Sinuakin kohti haasteita. En ollut ennen Sinua ymmärtänytkään, miten autuas on alle yksivuotiaan maailma. Kaikki on vielä aitoa: ihmisten väliset kieroilut ja naamiot ja väkivallan kierteet eivät vielä ole saaneet Sinusta tukevaa otetta. Pian siirryt enemmän toisten seuraan, etsit paikkaasi yksilönä yhteisössä ja jaat ihmisen osan. Sitä ei voi välttää; sitä ei pidä liikaa murehtia; mutta silti siinä on tietty haikeus.<br />
<br />
Päällimmäisenä on silti ilo ja kiitos; kaikki on armoa, kaikki on lahjaa, kaikki on lainaa; ja Sinä olet pienuudessasi suurista suurin, koska Kaikkivaltiaan henki virtaa Sinussa väkevänä ja tuoreena.<br />
<div>
<br /></div>
Panu Pihkalahttp://www.blogger.com/profile/03952664158659515506noreply@blogger.com0